Torstain salireissu jäi väliin, koska hääräilin kotona. Se ei sinänsä haitannut, koska tänään perjantaina olin jo kukonlaulun aikaan pilatestunnilla, ja sitten iltapäivällä väänsimme vielä salille seurakseni tulleen Corinnen kanssa puntteja ja laitesarjoja. Hauiksia jomottaa mukavasti, mutta onpa viikonloppu aikaa toipua.
Olen edelleen sitä mieltä, että kotikuntoilijan kannattaa satsata isoon jumppapalloon. Noin 50-60 -senttiseen läpimitaltaan, riippuen tietty käyttäjän pituudesta. Selkävaivaisille voin antaa sen vinkin, että vaihda työtuolisi isoon palloon; siinä EI oikeastaan voi olla huonossa asennossa. Tässä mielessä sanonpa vaan, että satulatuolit - pyh! Jos olisin TV:n tuijottaja, niin hankkisin jumppapallon, jonka päällä katsella. Samalla voi tietty tehdä muutakin kuin vain istua - jos siis haluaa.
Mutta nyt lähden emännöimään intialaisia kekkereitä. Piti laittaa salwar kameez ylle, mutta höpötin puhelimessa niin kauan, että en enää ehdi!
Minä poljen, sinä ohjaat, niinkuin tanssi matka käy….vai miten se laulu menikään. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!