Tänään Turussa avattiin vanhaan 1600-luvulla rakennettuun köydenpunojan taloon maahanmuuttajaeläkeläisten (
Daisy-eläkeläiset) uusi tapaamispaikka, Muistojen koti. Olin kutsuvieraana.
Olenkin joskus pohtinut sitä, miten nuo maahanmuuttajavanhukset, jotka eivät useinkaan osaa lukea tai kirjoittaa (edes omalla kielellään), pärjäävät Suomessa. Niin, eikä tämä tietty ole ongelma ainoastaan Suomessa. Tämä koti on nyt pilottihanke, joka toivottavasti tulee olemaan esikuva toiminnalle myös muualla.
 |
| Vanha ovi johtaa kadulle. |
 |
| Ovella tarjoiltiin "hedelmäcoctail" Aalto-maljakon mallisista muovipikareista. |
 |
| Vanhan talon charmia. |
 |
| Daisylan toiminnanjohtaja Hulya "Hissu" Kytö takanaan Turun kaupunginhallituksen PJ Minna Arve. |
 |
| Tarjoilu oli Daisylan malliin herkullista! Tässä viininlehti-dolmia ja valkoisella juustolla täytettyjä kääryleitä. Olisin voinut noita syödä hiukan enemmänkin…. |
 |
| Täytekakkua ja erilaisia pieniä leivoksia. |
 |
| …ja teetä isosta samovaarista. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!