sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Manuka-hunajaa

Mukava viikonloppu takana. Arkeen paluu edessä. Hymyilyttää. Tein tilausta iHerbiin ja ajatus oli tilata manuka-hunajaa, mutta voi sitä valikoiman määrää... Piti hiukan opiskella aiheesta lisää, ja siltikään en pysty itselleni perustelemaan noin viidenkymmenen euron hunajapurkin ostoa. En.


Mikä siinä maksaa? Tätä pitää tutkailla hiukan kauempaa lähtien. Hunajaa on aina pidetty haavoja parantavana, antibakteerisena ja anti-inflammatorisena aineena. Sitä myös pidetään yskän lievittäjänä.

Kukaan ei tosin ole tutkinut, pitävätkö nämä väitteet paikkansa ihmisillä. Laboratorio-olosuhteissa hunajan on tosin todettu haittaavan ruokaperäisten patogeenien, kuten E. colin ja salmonellojen kasvua, ja hunaja myös tuhoaa sairaaloissa yleisesti esiintyvää stafylokokkia ja pseudomonasta. Yleisesti ottaen voi sanoa, että mitä tummempaa hunaja on, sitä paremmat antioksidanttiset ja antibakteeriset ominaisuudet sillä on.

Mutta sitten tämä manuka. Manuka-hunaja on teepuun (Leptospermum scoparium) kukkaishunajaa, lyhyesti sanottuna. Teepuu on Australian ja Uuden Seelannin alkuperäiskasvi. Nimitys teepuu juontaa juurensa kapteeni Cookin ajoille, jolloin hän teki "teetä" tämän puun ja toisen teepuuksi kutsutun, eli Melaleuca-lajikkeen lehdistä.

Manuka-hunaja on vahvasti tiksotrooppista joka johtuu sen sisältämästä kolloidista tai proteiinista. Tämän hunajan tyypillinen väri on tumma kermankeltainen tai tumma ruskea. Uuden Seelannin manuka-hunajan pitää sisältää vähintään 70% teepuusta (L. scoparium) tulevaa siitepölyä, muuten siitä ei saa käyttää kyseistä nimitystä.

Manuka-hunajalla on oma, erikoinen makunsa, jota voi kuvailla maanläheiseksi, öljyiseksi ja yrttiseksi. Siinä on aromaattinen ja hiukan kitkerä sivumaku.

Hunajassa on hydroperoksideja, jotka toimivat bioaktiivisesti ja siis tappavat bakteereja. Manuka-hunajassa on lisäksi metyyliglyoksaalia jota muodostuu teepuun kukkien meden sisältämästä dihydroksiasetonista. Metyyliglyoksaalin ajatellaan olevan voimakkaasti antibakteerisesti vaikuttavaa. Mitä korkeampi metyyliglyoksaalipitoisuus, sen bioaktiivisempaa manuka-hunaja on.

Hunajantuottajat ovatkin kehittäneet laboratoriotestin, joka mittaa metyyliglyoksaalin pitoisuutta manuka-hunajassa. Skaalaa kutsutaan UMF:ksi, joka on lyhenne Unique Manuka Factor -sanoista. On huomattavaa, että kaikki manuka-hunajat eivät sisällä korkeita pitoisuuksia metyyliglyoksaalia. Jotta hunajan katsotaan täyttävän bioaktiivisen hunajan ehdot, pitää UMF-pitoisuuden olla vähintään 10. Jos hunajan pitoisuus on 10 tai sen yli, merkitään purkkiin hunajan olevan "UMF Manuka Honey" tai "Active Manuka Honey".

Methylglyoxal Level
UMF® Grade
≥83 mg/kg
5+
≥263 mg/kg
10+
≥514 mg/kg
15+
≥573 mg/kg
16+
≥696 mg/kg
18+
≥829 mg/kg
20+
≥1200 mg/kg
25+
≥1449 mg/kg
28+


Taulukossa on avattu merkintöjen taustaa. MG tai MGO -lyhenteet viittaavat metyyliglyoksaali-sanaan, ja yleisesti ottaen MG- tai MGO-pitoisuuden ollessa vähintään 100 mg/kg hunajan katsotaan olevan luotettavasti antibakteriaalista.

Nonnih nyt päästiinkin sitten tuohon hunajan hintaan, eli tuolla ylempänä olevalla purkilla oli siis hintaa $52.99 (noin 46 euroa, 250 g), ja hinta korreloi suoraan metyyliglyoksaalipitoisuuteen, joka on purkin kyljessä merkitty MGO 550+, eli ainetta on vähintään 550 g/kg.

Nyt minäkin ymmärrän, mikä siinä maksaa!

2 kommenttia:

  1. Tässä ilmeisesti UMF on tuo vähintään 10?:
    http://kauppa.ruohonjuuri.fi/manuka-hunaja-npa-10-/GREENB-5060138630901/dp

    Ymmärsinkö oikein, että UMF on sama kuin MGO, paitsi että UMF ilmaistaan prosentteina, MGO grammoina kiloa kohti? Eli jos MGO on 550 niin UMF on 55?

    Jos vertaillaan teepuuöljyä ja manukahunajaa niin onkohan manuka paljon tehokkaampaa bakteereja vastaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, nyt huomaan, että tuota UMF-asiaa olisi pitänyt hiukan avata tekstissäni, muokkaan sitä hiukan ja lisään taulukon.

      Teepuuöljy (tea tree oil) on valmistettu yleensä tuota Melaleuca-teepuusta. L. scopariumista saatavaa vastaavaa nimitetään manukaöljyksi, ja sillä on samoja ominaisuuksia kuin teepuuöljyllä:

      http://www.manukaoil.com/manuka_oil_uses.htm

      Niin manukahunajalta kuin teepuuöljyltäkin puuttuvat kliiniset tutkimukset niiden bakteereja tappavasta vaikutuksesta. Kuitenkin kokemusta on molempien käytöstä. Todennäköisesti niitä ei ole tutkittu sen takia, että aineiden patentoiminen voi olla aika hankalaa :)

      Poista

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!