Gluteenitonta leivontaa

Olen aiemmin käyttänyt pellavansiemenjauhoja paljon leivonnassa, mutta niiden sisältämän kadmiumin takiahan pellavansiemeniä ei pitäisi kovinkaan paljoa syödä. Kadmiumista kirjoittelinkin joulukuussa täällä. Pellavasta vielä sen verran, että 30 g päivässä katsotaan päivittäisen saannin ylärajaksi. Kaksi ruokalusikallista painaa n. 25 g. Pellavaöljyn käytön katsotaan olevan turvallista enemmässäkin määrissä, sillä kadmium sitoutuu pellavan proteiinifraktioon, joten sitä ei siis juurikaan jää öljyyn.

Tällä hetkellä käytän todella paljon chia- ja riisinlesejauhoja leivonnassa. Näistä varsinkin nuo riisinlesejauhot ovat varsin mielenkiintoinen ja uudehko tuttavuus.

Tiedetään, että kauran käyttö parantaa veren rasvahappoprofiilia, mutta tiesitkö, että riisinleseellä on todennäköisesti samanlainen vaikutus? Tässä en puhu pelkästää kuidusta vaikutuksen aikaansaajana, vaan riisinleseissä on todennäköisesti muutakin vaikutuksen takana. Eläinmalleissa (Food and Chemical Toxicology 2005;43:747-753) on todettu riisinleseistä tehdyn tiivisteen laskevan huonoa LDL-kolesterolia (tässä vaiheessa täytyy muistuttaa, että eläinmallit eivät välttämättä toimi ihmisillä, mutta tästä voi saada kuitenkin jotakin osviittaa).

Riisinleseissä on runsaasti tokotrienoleja (E-vitamiinin muoto, voimakas antioksidantti), joka saattaa olla merkittävämpi vaikutuksiltaan kuin aiemmin tutkitut E-vitamiinin muodot. Tällä hetkellä oletetaan riisinleseiden tokotrienolien myös olevan turvallisempia kuin vitamiinipillereistä saatu E-vitamiini.

Riisinleseillä saattaa myös olla muitakin terveellisiä ominaisuuksia, joita ei ole vielä tutkittu. Se kuitenkin on tiedossa, että riisinlese sisältää B-vitamiineja, niiden aineenvaihduntatuotteita ja imeytymiseen vaikuttavia aineita (mm. magnesium ja sinkki). Riisinleseet sisältävät myös pieniä määriä kaliumia ja rautaa.

Chiajauhoissa (Salvia hispanica, mintunsukuinen kasvi) on taas paljon Omega-3  - rasvahappoja ja proteiinia ja geeliytyvää kuitua. Jo kaksi ruokalusikallista chiajauhoja sisältää 0,53 g Omega-3 -rasvahappoja, joka on 30% suositellusta päiväannoksesta miehillä ja 50% naisilla. Chia sisältää myös Omega-6 -rasvahappoja, ja niiden suhde Omega-3 -rasvahappoihin on ihanteellinen 1:3 (Omega-6/Omega-3).

Chia sisältää myös runsaasti antioksidantteja, kuten kofeiinihappoa, myrisetiiniä, klorogeenihappoja, flavonoleja ja kversetiiniä.

Kuvassa "yhden omenan omenapiirakka", jonka pohja on tehty parista desistä turkkilaista jogurttia, yhdestä munasta ja sekoituksesta chia-, riisinlese-, psyllium- ja mantelijauhoja ja kohotettu ruokasoodalla. Laitan joskus jauhojen sekaan myös vaniljanmakuisia munanvalkuaisproteiinijauhoja. Piirakka on makeutettu stevialla ja päällä on Ceyloninkanelia. Rasvaa tähän piirakkaan ei tarvita, sillä sitä tulee jogurtista ja chiajauhoista.