Sädehoito alkoi

Sädehoitoni alkoi keskiviikkona, eli nyt on kolme kertaa takana. Kokonaisuudessaan se kestää viisi viikkoa ja homma venyy siis ensi vuoden puolelle. Onpahan nyt sitten ainakin ohjelmaa joka arkipäivälle (ihan kuin sitä ei olisi muutenkin). Ajattelin nyt kirjoittaa hiukan tästä hoitomuodosta, sillä huomaan, että monille se on aika mysteerihommaa.

Mies on ollut aika lailla kysymysmerkkinä koko hoidon suhteen, ajattelin hiukan kertoa siis tarkemmin, mitä koko rulianssi itse asiassa pitää sisällään ja mitä se on. Voihan se auttaa aina jotakin, joka joutuu tällaiseen hoitoon ensimmäistä kertaa.

Monella on se luulo, että sädehoidosta tulee huonovointiseksi ja että siitä lähtee tukka. Ei todellakaan kumpaakaan, ja hiukset lähtevät vaan silloin, jos sädehoito annetaan päähän. Pahoinvointi taas saattaa liittyä sytostaatteihin, eli solumyrkkyihin, ja se on ihan eri asia kuin sädehoito. Sädehoidosta voi lukea lisää täältä.

Sädehoito ei tunnu miltään. Kone surisee ympärillä, ja koko homman kesto on muutama minuutti per hoitokerta. Enemmän menee yleensä aikaa siihen, että hoitaja asettelee hoidettavan oikeaan asentoon sädehoitopedille. Koko toimitus on ohi alta kymmenessä minuutissa. Sädehoito annetaan aina samalla laitteella, jossa on henkilökohtaiset asetukset, ja säde ohjataan oikeaan paikkaan ihoon tatuoitujen pisteiden avulla. Kohdennuspisteet on laitettu paikalleen jo aiemmin, kuvantamisten (mri, rtg, PET) perusteella saadun tiedon valossa.

Tämä kuva on vahvasti suurennettu vanhasta, rintalastan päällä olevasta kohdennustatuoinnista. Puolikkaan kirpun kokoista pistettä on vaikea huomata (muistuttaa pientä luomea, mutta on tosin mustempi), ja tästä näkee, että vanha tatuointiaine leviää hiukan ajan myötä. Uudemmilla ei kuulemma ole tätä vaaraa. Tällä kertaa minulle laitettiin siis kolme pistettä, yhdet kummallekin puolelle lantiota ja yksi keskelle etupuolelle. Sädetysalueena on siis koko lantion alue aina ristiluusta häntäluun päähän. Ne kaksi pienempää kasvainta, jotka eivät ole kasvaneet viimeisten vuosien aikana, ovat häntäluussa ja saavat myös sädettä  - varmuuden vuoksi. Allaolevassa kuvassa kasvaimet näkyvät tummentumina ja suurin on halkaisijaltaan noin 3 cm.

Tässä kasvainten sijainti ympyröitynä. Selkä siis on oikea puoli. Nämä ovat siis yksittäisiä plasmosytoomia, koko luuydin ei ole saastunut - onneksi!

Tässä itse sädehoitolaite. Neliskulmaiset osat molemmin puolin ovat käsittääkseni röntgenlaite, joka vielä kuvaa hoidettavan osan tarkan sijainnin. Itse sädetys tulee ylhäällä olevasta pyöreästä osasta, ja koko hommeli siis pyörii siinä ympärillä, kun hoidettava makaa selällään tuolla näkyvissä olevalla kapealla pritsillä, joka hoidon alkaessa menee lähemmäksi laitetta.

Mitä tulee sädehoidon mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiin (tai sivuvaikutuksiin), viime kerralla sain sädehoitoa samalla annoksella (50 Gy, Grey on asteikko) ja kesto oli muistaakseni yhdeksän viikkoa. Loppusuoralla minulta paloi iho kehon yläneljänneksestä ja se oli aika tuskallista. Hyvä rusketus sitten säilyi monen monituista vuotta hoidetulla alueella. Muuten sädehoito tiivisti sen puolen rinnan kudosta (minulle siis tehtiin osapoisto eli lumpektomia, poistettiin siis vain se kasvain, muu rinta jäi . - tähän voi lisätä, että onneksi juuri se rinta oli hiukan suurempi kuin toinen, eli sitä olisi voinut kutsua sikäli "kauneusleikkaukseksikin", koska se balansoi ulkonäön, ha ha). Muuten siitä ei ollut mitään kummempia tuntemuksia jälkeenpäin.

Tällä kerralla mennään tosin sisuskalujen lähelle, mutta odotettavissa ei ole mitään radikaalimpaa haittavaikutusta. Suolisto-ongelmia saattaa ilmetä noin kolmen viikon hoidon jälkeen, mutta sekään ei ole sanottua.

Vaikka sädehoito pienentää kasvaimia tehokkaasti (ja tässä tapauksessa sen pitäisi myös hävittää ne kokonaan) ja sikäli myös lievittää kipua tehokkaasti, tässä tapauksessa kivut saattavat aluksi pahentua.

En ole kuitenkaan huolissani mistään haitoista, vaikka pieni pelko onkin, että häntäluun alueella iho kärsii, sillä sillä alueella mennään säteen kanssa lähemmäksi ihon pintaa. Olen kuitenkin iloinen, että tästä todennäköisesti näinkin vähällä selvitään!

EDIT: Sain muutamia kysymyksiä, joihin toivottiin vastauksia privaatisti, minkä tein. Kyllä, minulta saa kysyä, olen koulutettu tukihenkilö ja autan, missä suinkin voin. Toivon myös,  että tämä postaus auttaa hälventämään pelontunnetta, koska tiedän, että monia itse sanakin pelottaa.

Charlotte Tilbury Mini Miracle Wand

Charlotte Tilbury on suomalaisille hiukan tuntemattomampi kosmetiikkamerkki. Nainen merkin takana on legendaarinen ja palkittu Lontoossa syntynyt meikkitaiteilija, jonka nimeä sarja kantaa.

Jostakin hankin Tilburyn Mini Magic Eye Wand - kynän, jota väsyneen näköisille silmille suositeltiin. Kynä ei ole ihan tavallinen valokynä, vaan siinä on kaksi päätä. Toisessa päässä on silmänympärysvoidetta ja toisessa valopigmenttistä silmänalusten kirkastajaa. Tuote on suunnattu nimenomaan painuneille silmille, joiden alla on silmäkuoppa korostunut ikääntymisen myötä.

Silmänympärysvoide on ohutta ja imeytyy ihoon helposti jäämättä lillumaan rasvaisena ihon pinnalle. Siinä on tehoaineina hyaluronihappoa, riisiproteiinia (siloittaa ihoa), suolayrttiä* (Salicornia, engl. glasswort, sukua joskus lautaseltasi löytyvälle samphire-nimiselle vihreälle kasville) ja syklodekstriinejä (absorbentti, joka tehostaa vaikutusta).


Suolayrtti onkin mielenkiintoinen ainesosa. Se kasvaa Euroopan merenrantamailla ja kasvi siis itsessään menestyy mitä suolaisimmissakin kasvuympäristöissä. Sitä käytetään myös ravinnoksi, koska se on hyvin antioksidantti-, vitamiini- ja mineraalipitoista. Kosmetiikkaan se sopii myös siitä saatavan öljyn takia hyvin ja kasvista saatava uute sitoo kosmetiikassa myös kosteutta eli hoitaa ihoa. Voidetta saadaan kynän päässä olevaan sivellinmäiseen levittimeen pyörittämällä metallinväristä mansettia.

Toisessa päässä kynää on valopigmenttinen voide, joka häivyttää tummia varjostumia silmien alla. Siinä on myös ihonväristä pigmenttiä häivyttämään ihon epätasaisuudet. Valopigmentit ovat hienonhienolal helmiäisellä päällystettyjä, ja neutraloivat ruskeaa, punertavaa ja sinertävää pohjasävyä. Voiteen sisältämien polypeptidien (proteiinien fraktioiden) sanotaan ruokkivan ihon omia rakennusaineita, joten pitkällä aikavälillä nämä saattavat auttaa ihoa uudistumaan nuorekkuuden säilyttäen.

Tämä voide ei ole siis mikään varsinainen peitevoide, vaan on suhteellisen ohutta, joskin kerrostettavissa. Täydellistä peittävyyttä sillä ei haetakaan, vaan se toimii korostustuotteena lähinnä, ja on siinä ihan hyvä.

Tuotetta on saatavissa 5 eri sävyä, joista minulla on numero 2 vaalealle ja neutraalin sävyiselle iholle.

Onko Charlotte Tilbury sinulle merkkinä tuttu?

Allure Beauty Box, lokakuu 2018

Nyt tuli kyllä aika kiva boxi, piristi lumista päivää mukavasti. Katsotaanpa sisällystä.

Vasemmalta löytyy ylhäältä vihreä tuubi Caudalien Vinopure Perfecting -seerumia. Sellaista talvikuivalle iholleni juuri kaipailinkin. Serumi sisältää beetahydroksihappoa (ihoa tasapainottava salisyylihappo), joka kuorii ihoa hellävaraisesti (hyvä!). Geelimäinen tuote tuoksuu mintulle ja yrttiselle, ja sisältää myös ihoa rauhoittavaa niasiiniamidia. Kosteuttavana ainesosana tässä toimii hyaluronihappo. Kuulostaa ihan seerumilta juuri minun iholleni.

Sen alla on Hourglass Caution Extreme Lash Mascara, sävyä Ultra Black. Hourglass on merkki, josta pidän, eikä mikään ostamani tuote ole vielä ollut huono, joten kokeilen mielelläni ja postailen siitä sitten erikseen.

Laatikossa on vasemmalla Sunday Riley Ceramic Slip -puhdistusainetta. Juokseva puhdistusaine tuoksuu kukkaiselta ja vaahtoaa kosketuksesta, ja se on infusoitu ihoa puhdistavalla savella (tässä kohdassa on mukana tulleessa lehtisessä käytetty sanaa "detox", mutta kun minä en sellaisiin usko, iho kun poistaa ihan itse myrkyt itsestään), joka puhdistaa huokosia. Tuote on sopiva normaalille ja rasvoittuvalle iholle. Kuulostaa taas ihan minun tuotteeltani!

Sen vieressä on First Aid beauty Ultra Repair Cream -tuubi. Tätä olen ennenkin kehunut. Voide pehmittää ihoa hyvin ja sisältää sheavoita, skvalaania ja keramideja ja siis kosteutustaso on huippuluokkaa. Tämä tuubi sujahti heti käsilaukkuuni!

Valkoinen pakkaus, jossa on pieni purkki keskellä, on BKR Paris Water Balm. Ihan uusi merkki minulle... Kalpean vaaleanpunainen balmi, jota voi käyttää huulilla ennen tai jälkeen huulipunan. Pehmittää huulet hyvin häivyttämättä huulipunan pigmenttiä.

Tämän pakkauksen päällä on Yves Saint Laurentin minikokoinen Tatouage Couture Matte Liquid Lip Stain, eli matta huulilakka. Saamastani sävystä ei ikävä kyllä saa suurennuslasillakaan mitään selvää, mutta yritän huomenna päivänvalossa ja lisään sävyn, jos saan sen selville. Arvaus on aika hankalaa, sillä sävyjä on paljon. Joka tapauksessa tällainen marjaisa ja kaunis sävy se on.

Viimeisenä oikealla on Sunday Riley Good Genes -näyte. Tätä olen aina halunnut kokeilla, mutta samaten kuin merkin muut tuotteet, se on aika hintava. Voiteessa on ihoa kuorivaa ja kirkastavaa maitohappoa.

Miltäs vaikutti boxi tällä kertaa?

4 x joulunpunaista huuliin

Pikkujouluihin on kiva laittaa huuliin hieman normaalia kirkkaampaa punaista. Pöyhin laatikoitani ja löysin neljä jouluun sopivan väristä huulipuikkoa.

Aloitetaan vasemmalta. Clarinsin Baume Cristal/Crystal Balm on näistä ohuin, ja siinä pigmenttistä ydintä ympäröi hoitava ja huulikiiltomainen kerros, jossa on huulien juonteita täyttäviä aineita, geelimäisiä ja ihoa hoitavia öljyjä ja pro-keramideja. Sävy on 05 Crystal Rose, eli taittaa hiukan kylmään ruusunpunaiseen.

Toisena ja neljäntenä kuvassa on kaksi MAC:in huulipuikkoa, sävyt Vegas Volt (hiukan oranssihtava, ja klassikko Ruby Woo. Hyviä ja pigmenttisiä perushuulipunia jotka pysyvät pikkujoulujenkin vilskeessä hyvin paikallaan. Hieman mattaisia ovat kumpikin.

Ylempänä Vegas Volt, alempana Ruby Woo.

Tämänhetkinen huulipunasuosikkini on aloituskuvissa kolmantena, ja se tulee sveitsiläis-itävaltalaiselta Exurbelta jonka vegaanisessa tuotteessa on kaikki kohdallaan - tällä kertaa jouluista sävyä myöten. Erinomainen pigmentti, ei kuivata huulia ollenkaan ja hyvän pysyvyyden mukana tulee myös hyvä kiilto. Nämä kaksi viimeksimainittua kun harvoin löytyvät samasta tuotteesta! Sävyn nimi on Sexual Healing.

Harmi, ettei näitä myydä Sveitsin ulkopuolella muuta kuin Wienissä. Jos matkustat, tsekkaa ostopaikat täältä. Toimittavat kyllä postitse Suomeenkin ja kun äsken tilasin yhden huulipunan, niin postimaksu oli 0 euroa. Tilaamaan pääset täältä.

Onko sinulla joku jouluinen suosikkihuulipuna?

Hydrogeelien tutkailua

Onpa taas ollut päivä! Macbookini sanoi aamulla jostakin syystä yhteistyösopimuksen irti, ja harmistuneella mielellä yritin pari tuntia tulla toimeen tablettini kanssa. Hermohan siinä meni ja iltapäivällä kotiutin uuden Macbookin. Rasittavaa rahanmenoa, kun samaan aikaan ajoittuvat uusien talvirenkaiden osto ja tuo sädehoito, joka sekään ei ole halpaa. Sellaista se on elämä välillä!

Piti siis puhua ihonhoidosta ja rasvattomista hydrogeeleistä. Näistä on tulossa tuotearvioita muuten tämänkin jälkeen.

Tämä Dermosilin Sensitive Hydrogel tuli viime vuoden puolella yhden tilaukseni mukana. Ai, mitä ennakkoluuloa! En uskonut, että kosteutusteho riittää mitenkään. Oikeasti kyllä riitti kesällä, mutta riittää talvellakin, kunhan älyää peittää tällä imeytetyt ihon alueet sitten rasvaisemmalla voiteella.

INCI on aika selkeä ja geelissä on tietty glyseriiniä ja ihoa rauhoittavia bisabololia ja allantoiinia. Todella kuivallekin iholle voisin tätä suositella, MUTTA kun tämä geeli on imeytynyt, laitathan päälle jotakin rasvaisempaa, joka viimeistelee homman.

Onko Dermosil sinulle tuttu merkkinä?

Pika-arvonta

Tänään meillä mies, joka tosiaan on hyvä kokki, päätti laittaa illalliseksi pippuripihvejä ja kermaperunoita, joten minun osalleni jäi hankkia siihen sopiva viini, joka sitten osoittautui eteläafrikkalaiseksi Nederburgin Edelroodiksi. Rakastan näiden tuttujen tilojen viinejä, teinhän monen monituista vuotta töitä ko. maassa.

Kassalla oli vanhempi rouvashenkilö, jolle sitten tokaisin  - ostokseni jo maksettuani  - että tarvitsen muuten myös kassin. Sillävälin kassalla maksoi ostoksiaan vanhempi mieshenkilö, jonka kortti ei heti toiminut, joten kassarouva otti sen pois ja laittoi takaisin sanoen, että:

- Se on aika hassu juttu, että naiset yleensä saavat nämä miesten kortit toimimaan.

En voinut olla pilailematta:

- Niin, sehän on tietenkin naisten oikeus ja velvollisuuskin saada miesten kortit toimimaan!

Kassarouvaa tämä nauratti tavattomasti, johon mies poistuessaan:

- Kyl mää ny ihan jäin sanattomaks... (hymyilytti kuitenkin!)

*****

Kävin samalla ruokakaupassa, ja kassalla oli kaupan itsenäisyyspäivän kynttilöitä. Minä en sitten ikinä näitä muista ostaa, eikä tietty aina ole tarvittukaan, ainakaan silloin, kun en ole ollut Suomessa.

Minusta on oikein, että kuulumme Euroopan yhteisöön, mutta silti olemme itsenäisiä. Isävainaani oli mukana taistelussa itsenäisyyden puolesta, joten sikälikin sitä arvostan.

Kaupan kassalla oli laatikollinen noita Suomi-kynttilöitä, joten ostin, nyt kun kerrankin muistin asian.

Jos haluat minulta ennen itsenäisyyspäivää kaksi kynttilää (saatan laittaa tapani mukaan pakettiin jotakin muutakin!), vastaapa tähän postaukseen kertomalla mitä itsenäisyys sinulle merkitsee ja juhlistatko asiaa jotenkin.

Vastausaikaa on keskiviikon 28.11. päivän loppuun saakka. Laita viestiisi s-postiosoite, josta sinut saa kiinni, tai vaihtoehtoisesti vahdi postausta torstaina. Voin luvata postittavani palkinnon perjantaina, joten voittajan postiosoitteen pitäisi olla siihen mennessä selvillä.

Ennen joulua (joulukuun alussa) on tulossa vielä yksi arvonta, joka on vakkarilukijoille.

30 kysymystä ja 30 vastausta

Blogeissa on kiertänyt tällainen kysely, ja nappasin sen Sarin blogista sitten tänne  - vaihtelun vuoksi.

Avioliittoja: Yksi. Mies edesmennyt jo aikoja sitten. Nuoruuden humputus.

Kihloissa: Kerran, ks. edellinen vastaus.

Lapsia: Ei tällä (työ)matkustamisella, maan vaihdoilla jne. ole ehtinyt omia hankkimaan. Eikä ole ollut tarviskaan. Nyt on nykyisen miehen myötä 2+1 ja heidän lapsensa. Puuhaa tässäkin.

Lemmikkejä: Omistin ihanan Kuwaitinkoissun liki 18 vuotta, rauha hänen sielulleen. Hän oli yhteishuoltajuudessa silloisen exäni kanssa, mikä mahdollisti viikottaiset ulkomaantyömatkani.

Leikkauksia:  Joo, en jaksa laskea.

Tatuointeja: Ei, ellei kosmeettisia kestopigmentointeja lasketa.

Lävistyksiä: Kahdet molemmissa korvissa. Nenässä oli joskus, mutta ei enää.

Muuttoja: Olisiko 5 plus nämä ulkomaanjutut, jolloin oma kiintopiste (lue asunto) on ollut aina Turun jokirannassa odottamassa ja käyttövalmiina. 

Ottanut lopputilin: Kolmasti, ja hyvä näin.

Ollut saaressa: Lapsuudessa vanhempien kesäasunto oli saaressa, ja Turun saaristoakaan ei ole oikein voinut välttää 😆 . Niin ja kummitädillä oli kesäasunto Inkoon saaristossa; siellä usein vietin kesiäni. MUOKS: Jäin miettimään tätä saarijuttua, onhan niitä: mm. Brittein saaret, Isle of Wight, Irlanti, Ceylon, Bahrain, Penang, Singapore, Manhattan, Long Island, Hongkong, Lantau, Sjaelland, Suomenlinna, Alcazar, Robben Island, Raippaluoto, Hailuoto, Ahvenanmaan saaret...

Autosi: Olen Volkkarin naisia ollut jo monen auton ajan!

Ollut lentokoneessa: Jessus, en todellakaan ole laskenut!

Onko joku itkenyt vuoksesi: Valitettavasti kyllä....

Ollut rakastunut: Joo, myönnän. Joskus syvästikin.

Ollut ambulanssissa: Kerran! Kun katkaisin koipeni...

Luistellut: Joo, ja ollut oikein hyväkin siinä ja ottanut taitoluistelutunteja lapsena. 

Surffannut: Sitäkin, mutta ei ollut minun lajini., kuten ei vesihiihtokaan.

Kesynoloinen pörröhäntä pihapuussa kun tänään lähdin kaupungille.

Ollut risteilyllä: Kyllä, ja useasti. Viking Grace on kiva!

Ajanut moottoripyörällä: Ei todellakaan!

Ratsastanut hevosella: Nuorempana, kyllä, mutta se jäi sitten aikuisuuden kynnyksellä. Tai voisiko sanoa, että vaihtui raviharrastukseen, joka tosin sekin on jäänyt. Royal Ascotin laukkakisoissa kuitenkin käyn, koska olen Royal Enclosuren jäsen. Vähän OT...

Lähes kuollut: Jaa-a. Jäänyt parivuotiaana auton alle, mutta ehkä en silloinkaan, luulen.

Ollut sairaalassa: Muutamaan otteeseen, ja lähtenytkin sieltä pari kertaa touhuun kyllästyneenä omin lupineni. Yhä hengissä.

Suosikkihedelmä: Ne ufonmalliset persikat! Tällä hetkellä. Kirsikat ja boysenmarjat ovat kestosuosikkeja, vaikka siis ovat marjoja (englanniksi sanotaan kuitenkin fruit niistäkin)

Aamu vai ilta: Olen enemmän iltaihminen. Pääsen kyllä sängystä ylös aikaisin, mutta tykkään touhuta aamupäivän omiani kotona. Sveitsissä se oli hyvä, kun meillä ei ollut välttis mitään työaikoja, eli menin joskus töihin vaikka iltapäiväyhdeksi, jos niin huvitti. Tämä siis, ellei aamupäivällä ollut mitään välttämättömiä nokakkain-kokouksia (joita kyllä oli aika harvoin). Tykkäsin tästä.

Lempiväri: Riippuen siitä, missä se väri on. Yleensä tykkään katsella oranssin eri sävyjä. Vaaleanpunainen on kauhistus missä tahansa.

Viimeisin puhelu: Soitin äsken iankaikkisen "vanhalle" työkaverilleni Hampuriin. Ihana kuulla kuulumisia pitkästä aikaa!

Viimeisin viesti: Ystävättärelle Dubaihin. Ehkä en viitsi toistaa sitä, höh.

Kahvi vai tee: Tee. Olen jättänyt kahvin kittaamisen.

Kissa vai koira: Koissut!

Paras vuodenaika: Syksy pimeine iltoineen, aina talven tuloon saakka.

Oliko vastauksissa jotakin yllättävää?

Ziaja Açai Berry

Minun on tehnyt jo jonkin aikaa mieli kokeilla Ziajan Açai -sarjan kuorivaa misellivettä, ja kun sen sitten hankin, tuli samalla ostettua saman sarjan suihkutettava kasvovesi. Vaikkakin olen äärettömän huono kasvovesien käyttäjä... Jospa nyt sitten ryhdistäytyisi siinä(kin) asiassa.

Açai-marja ei oikeastaan ole marja siinä mielessä, kuin me marjat tunnemme. Se kasvaa Amazonian alueella palmuissa (paranassai, eli kaalipalmu). Nämä marjat ovat suurinpiirtein rypäleen kokoisia, ja hedelmämaltoa on vähän, koska marjan täyttää suurimmaksi osaksi siemen. Marjat pilaantuvat helposti, eikä niitä sen vuoksi voi kuljettaa pitkiä matkoja ja siksi niistä puristetaankin mehua, joka on hyvin antioksidanttipitoista (polyfenoleita). Marjassa on myös Omega-rasvahappoja (3, 6 ja 9), C-, B- ja E-vitamiinia sekä ferulahappoa, jolla on ihoa kuorivia ominaisuuksia.

Kuva: vegetarian.lovetoknow.com

Olin äärettömän utelias tuon kuorivan miselligeelin suhteen, koska siinä on kuorivia rakeita. Ostin sen kuitenkin, koska hinta ei ollut kovinkaan kauhistuttava. Voisihan sitä käyttää muualle, vaikka jalkapohjiin, ellei se iholle sopisi.

Mitä tulee tämän miselligeelin ainesosiin, lista on aika lyhyt, eli se sisältää muun muassa  -  ja açai-marjan lisäksi - kalsiumglukonaattia (eli glukonolaktonia, on ihoa hoitava ainesosa), C-vitamiinia, sinkkiä, D-pantenolia, glyseriiniä ja pieniä biohajoavia kuorivia partikkeleita (selluloosa-asetaatti). Koska kyse on ihonpuhdistustuotteesta, joka ei viivy kauaa iholla, on INCI ehkä turhankin hoitava, eihän se ehdi vaikuttaa. Tosin pääasia lienee kuitenkin se, että tässä ei ole oikeastaan mitään ihoa kuivattavaa.

Yleensä poistan myös (kevyen) silmämeikin misellivedellä, mutta tätä geeliä ei voi käyttää siihen hommaan noiden sisältämiensä partikkelien takia. Kuorivat partikkelit ovat kuitenkin sen verran pieniä, ja niitä on harvassa, että ihoni ei muuten kärsi niiden kanssa liian kovasta käsittelystä, vaan puhdistuu hyvin ja geeli onkin ollut jokapäiväisessä käytössä.

Kuten mainitsin, en ole mikään kasvovesien suurkuluttaja  - vielä vähemmän suihkutettavien sellaisten. Kun ajattelee järjellä, tässähän säästyy turhia vanulappuja aika tavalla, mikä on hyvä! Varsinkin, kun taannoin huomasin, että monissa vanulapuissa on puuvillan lisäksi keinokuitua. 

Tässä kasvovedessä on siis açai-marjan lisäksi hyaluronihappoa, kalsiumglukonaattia, D-pantenolia ja C-vitamiinia, joka tosin on vedessä vähemmän stabiili, mikä tietty pätee myös tuohon miselligeeliin. Suihke on hienojakoista, ja ainakin minä olen suihkutellut sitä kasvoilleni puhdistuksen jälkeen reippaasti ja antanut sen sitten kuivua/taputellut sen ihoon.

Summa summarum. Ilahduttavan vähillä aineksilla tehtyjä, edullisia ja käyttökelpoisia tuotteita molemmat. INCI:n mukaan niitä ei ole pilattu hajusteilla, ja ainakaan minun (vasomotorisesta nuhasta kärsivä) nokkani ei ole niissä mitään sen kummempaa tuoksua havainnut.

Joko olet kokeillut açai-sarjan tuotteita?

Juustoinen kylmäsavuporo-kasviskeitto

Syksy on lämmittävien keittojen aikaa. Tällä kertaa tein sopan kasvissuikaleista, Koskenlaskijasta ja kylmäsavuporosta. Tulikin hyvin aromikasta, mutta kuitenkin lempeän makuista. Valmistus on äärettömän helppoa, ja se vaan paranee lämmitettäessä.

Juustoinen kylmäsavuporo-kasviskeitto

500 g kasvissuikaleita (pakaste, esim. Pirkka, 2 pss)
1 pkt Koskenlaskija-sulatejuustoa
225 g crème fraichea (ranskankerma)
100 g ohuita kylmäsavuporosiivuja
valkopippuria, suolaa

Laita kasvissuikaleet jäisinä kattilaan ja lisää vettä sen verran, että ne juuri ja juuri peittyvät. Anna kiehua, kunnes kasvikset ovat pehmenneet.

Hienonna sillä aikaa poroviipaleet pieneksi silpuksi. Vähennä lämpöä levyllä minimiin ja lisää Koskenlaskija ja ranskankerma keittoon ja anna juuston sulaa kiehuttamatta seosta. Lisää lopuksi savuporosilppu ja mausteet, tarkista maku ja tarjoa.

Kuuma keitto lämmittää tähän vuodenaikaan.

Sunday Riley: Luna

Alluren erään boxin mukana tuli pieni pullo Synday Rileyn Luna-kasvoöljyä. Kaunis oli yönsininen, kullanvärisellä korkilla varustettu pipettipullo, mutta katsotaanpa mitä itse tuotteessa oli.

Luna-öljy on, kuten nimensä viittaakin, tarkoitettu käytettäväksi yöksi puhtaalle ja kuivalle iholle. Sen luvataan sisältävän ihoa kosteuttavaa ja soluja uudistavaa retinolia orgaanisessa, kylmäpuristetussa avokadoöljypohjassa. Lisäksi siinä on orgaanista ja kylmäpuristettua rypäleensiemenöljyä, karhunvatukansiemenöljyä, chiansiemenöljyä, kamomillaöljyä, jalosauramoöljyä (englanninkamomilla), marokonkamomillaa, kapin kamomillaa, neroliöljyä, veriappelsiiniöljyä, ylang ylangia, vetiveriä, auringonkukkaöljyä ja rosmariiniuutetta. Aikamoinen coctail, ja se tuoksuu aika yrttiselle myös, joskin luonnollisista lähteistä peräisin oleva hajustus haihtuukin iholta suhteellisen nopeasti.

Itse öljy on indigonsinistä, mutta ei kuitenkaan värjää ihoa kuten Pohjois-Afrikan tuaregien huivit. Se muuttuu iholle hierottaessa mystillisesti kirkkaaksi.

Öljyn sisältämät, useaa eri kamomillatyyppiä hyödyntävät öljyt rauhoittavat ihoa, ja sitä suositellaankin kaikille ihotyypeille, myös punoittavalle ja herkälle. Retinolin sanotaan olevan hellävalaista, ihoa ärsyttämätöntä laatua ja chiansiemenöljyn mukana tulee iholle myös vahvasti antioksidanttista alfalipoiinihappoa. Tuotteessa ei ole ftalaatteja, parabeeneja eikä sulfaatteja.

Pidän siitä, että tämä öljy imeytyy ihoon suhteellisen hyvin, eikä loppupeleissä päädy tuhrustamaan petivaatteitani, monasti kun tällaiset kasvoöljyt päätyvät suurimmaksi osaksi tyynynliinaani.

Öljyä suositellaan käytettäväksi neljän viikon ajan parhaiden tulosten aikaansaamiseksi.

Onko Sunday Riley sinulle merkkinä tuttu?

Herkkuja

Puhelimesta löytyi paljon ruokakuvia, joten ilahdutan teitäkin tässä suosikeillani. Mikäs maistuisi sinulle?

Ohuenohut ruisleipä ruohosipulituorejuustolla ja ohuenohuilla kalkkunaviipaleilla ja maustekurkkuviipaleilla. En ole mikään leivänsyöjä, kylläkään...

Uuniperuna katkaraputäytteellä.

Uuniomenoita kylmällä vaniljakastikkeella.

Lämminsavulohta ja munakokkelia. Namnam.

Brunbergin lakua, ihanaa!

Kuhaa ja kasviksia. Valkoviinikastike.

Pieni iltapalatarjotin ja Alsacen Gewürtztraminerhyytelöä juustojen keralla.

Pinaattikeittoa. Muna hienonnettuna seassa. Naminami!

Sitruunapulla, aka sitruunaformu TYKSin kanttiinissa kahvin kera.

Pannaria eli kropsua, jota opettelen tekemään.

Englantilainen aamiainen Lontoossa. Kuka muuten tietää, mitä skotit laittavat aamukaurapuuroonsa?

Toast Skagen Ruotsissa.

Tuoreita puutarhavadelmia ja kermaa.

Kasviskeittoa. Ei, en sano, että olisi kesäkeittoa, koska tähän voi laittaa mitä vaan.

Toinen kasvissoppa.

Vihreää kevätparsaa hollandaisekastikkeella.

Pizzaa Richmondissa.

Carr's-vesikeksejä ja joko Danabluta tai Blå Castelloa.

Bortsch-keittoa (Pirkka-merkillä hyvä pakastepohja, lisää nakkeja) smetanalla. Täydellistä talviruokaa.

Sunnuntain vakkariaamiainen, aka brunssi, kun tykätään nukkua myöhään.

Kalasoppa, jossa on paljon kasviksia, kalaa ja kylmäsavulohta sekä kermaa ja tilliä. Nam!

...ja pehmeät herrasväenleivät!

Tuliko vesi kielelle?