sunnuntai 14. toukokuuta 2023

Sormuksen orja

Nyt ei voi puhua Sormusten Herrasta, vaan ihmisestä, joka on älysormuksen orja. Ostin kyseisen vehkeen noin puolisentoista vuotta sitten.

Rumahan se on kuin mikä, mutta itse asiassa olen ollut aika tyytyväinen siihen. Aluksi se näytti ihan älyttömiä lukemia, mutta ajan myötä se oppi tapani ja vuorokausirytmini, ja nyt se toimii aika hyvin.

Tuli vaan tästä mieleen entisen työnantajani Rochen entinen pääjohtaja Severin Schwan, joka Baselissa sanoi, että jos joku voi selittää hänelle, mitä on AI (artificial intelligence), niin sitten hänkin siihen uskoo. Mutta eikö tämän sormuksen touhu ole kuitenkin koneoppimista?


Aluksi se kyllä näyttikin ihan mitä sattuu, kunnes se oppi tuntemaan tapani. Lähinnä seuraan sormuksen avulla liikkumistani, ja nukkumistani. Nukkuminen on välillä ongelmallista ja minulla on ollut paha tapa välillä räplätä kännykkääkin työllä, tosin siitä olen nyt oppinut pois. Vuosi sitten sormuksen softa jopa alkoi neljältä aamuyöllä lukemaan minulle iltasatua, kun nukuin niin huonosti.


Mitä tulee liikkumiseen, kävelen paljon, ainakin nykyään, kun minulla ei ole autoa täällä Saksassa. Joskus sormus paljastaa yllättäviä asioita liikkeistäni, kuten tässä alla. 


Tässä siis kävely toimistoltani bussipysäkille. Mitä ihmeen piippoilua??!!! Toimistoni sijaitsee kampuksella punaisen tähden kohdalla, kanttiini/kahvila on keltaisen tähden kohdalla ja bussipysäkki punaisen pallon kohdalla.


Kävin kyllä kuvaamassa päivänkakkaroita vihreän pallon kohdalla, mutta ei ole aavistustakaan, mitä muuta matkalla touhusin. Tuo reitin alaosassa oleva "koukku" johtui siitä, että kampuksen portti on tien varressa hiukan hassussa paikassa.


Kyllähän näitä omia kuvioitaan on hauska seurata pitkin päivää. Sormuksen orjaksi oli siis erittäin helppo tulla. Tosin mikään kovin kaunis se ei sormessa ole.


Asiasta seitsemänteen: meillä on tässä naapurissa Aachenin raatihuoneella korkea-arvoisia vieraita ja meno sen mukaista. Presidentti Zelensky saapui sinne juuri ottamaan vastaan Karlspreis-palkinnon (Charlemagne Prize), joka myönnetään vuosittain Euroopan yhtenäisyyden puolesta. Porukkaa ja poliiseja on koko vanha kaupunki täynnä tämän takia. Lähdenpä tästä minäkin katsomaan, mitä tuolla tapahtuu, jos tuohon ihmismassaan nyt enää mahtuu sekaan.

Mukavaa sunnuntain jatkoa!

5 kommenttia:

  1. Ajattelinkin jo kuukausi sitten 19. maaliskuuta, että on Suomladyllä ainutlaatuiset näkymät ikkunasta Euroopan isäksi kutsutun Kaarle Suuren lepopaikkaan Aachenin tuomiokirkkoon. Olen käynyt Aachnissa Kurpfalzin saksalais-suomalaisen yhdistyksen ladyjen matkalla ja opastetulla kierroksella tuomiokirkon ja raatihuoneen ympärillä. Hyvinpä selvisivät ravintolan tarjoilijatkin 20-päisen suomea ja saksaa höpöttävien palvelemisesta. Mehän olemme niin viehättäviä ja iloisia, että meistä on pakko tykätä. Eräs kellariviinituvan emäntä halusi laittaa meistä ihan kuvan kotisivulleen, kun olimme pienemmässä porukassa yömysyillä.
    Aachenissa opin tuntemaan Elblingin (valkoviiniä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, ikkunoistani on kyllä ihan mahtavat näkymät. Vielä kun saisi aikaiseksi käydä tuon katedraalin sisälläkin.

      Poista
  2. Varmaan tykkäisin tuosta sormuksesta kun tykkään tästä Polarin kellostanikin :) unta on mukava seurata ja kirjata liikkumisia ylös. Ei ehkä osaisi enää ollakaan ilman kelloa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kyllä tykkään tästä sormuksesta ja sen toiminnoista. Pistää vahtimaan liikkumista myös, sillä unohdan itseni turhankin paljon tähän läppärin ääreen.

      Sitten voi toisaalta naureskella ihmetellen illalla, kun katsoo noita outoja kävelyreittejään esimerkiksi täällä tehdasalueella. Hohhoijaa. Päivänkakkaroita kuvaamassa lääkepakkaamon kyljessä... :D

      Poista
    2. En mä ainakaan siis tästä sormuksesta luopuisi. Rannekkeita olen huono käyttämään nykyään. Se juontuu joskus pidemmältä lomailureissulta Brasiliaa kiertämässä ollessani, eihän siellä oikein voinut käyttää rannekelloakaan, kun olisi saattanut lähteä koko käsi rosvojen mukana. Niinpä totuin olemaan ilman.

      Poista

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!