Tyoterveyslaakari kielsi minulta kahvin (jonka juonnin paljoudesta jopa esimies kerran huomautteli - 10 mukillista ennen lounastaukoa olikin aika huomattava maara, syytan asiasta osin vahitellen kehittynytta kilpirauhasen vajaatoimintaa). Nyt sitten juon teeta - yleensa kofeiinitonta sellaista.
Siivosin jokunen paiva takaperin keittiota, ja totesin, etta onpa todellakin muutama teekuppi tullut juotua. Tyhjia peltipurkkeja loytyi senverta.
Rooiboksen loysin jo tyoskennellessani Etela-Afrikassa. Hyvaa. Ehkapa jopa terveellisempaa kuin tavallinen tee. Ei siis sisalla kofeiinia.
Olin joskus aikoinani - sen ensimmaisen Persianlahden sodan aikana - jumittunut Ceylonille eli Sri Lankalle. Miten sinne paadyin, onkin monimutkainen juttu, enka nyt aio sita tassa kertoa.
Kaynti mausteplantaasilla ja teefarmilla oli todella mielenkiintoinen. Opin paljon. Ostin myos teeta kotiintuomisiksi. Hankalat teetermit, orange pekoe, broken orange pekoe jne. saivat myos reissussa sisallon. Tasta syysta olen aika tarkka siita, mita juon.
Samaten ne mausteet: Kumariinia sisaltavaa kassiakanelia en edes halua kayttaa. iHerbista saa onneksi aitoa Ceyloninkanelia, joka on terveellisempaa. Kaneli myos - btw - tasaa verensokeria. Kerrankin jokin terveydelle hyva tuote lisaksi maistuu hyvalta!
Blogi terveydestä, terveellisestä ruoasta, kosmetiikasta, luontaistuotteista ja yleensä maailmanmenosta aikuisen naisen silmin nähtynä. Kaksi kierrosta syövän sairastelua värittää elämääni ja kolmas jäi pysyväksi riesaksi. Arkielämän psykologiaa ja johtajuuttakin saatetaan blogissa sivuta. Taustaltani olen pitkän linjan lääketutkimusammattilainen, ja ruodin postauksissa mm. kosmetiikan ja luontaistuotteiden ainesosia ja tehoa omien käyttökokemusten ohella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!