tiistai 25. lokakuuta 2011

Kahvia!

Olin pitkasti yli kolmenkymmenen, ennenkuin totuin juomaan kahvia. Ihan turhaan, oikeastaan. Nyttemmin tyoterveyslaakari kielsi koko aineen, korkean verenpaineen takia. Suomalaisten suosima, varsin vaalea paahto aiheuttaa usein myos narastysta, silla siita ei ole parkkihappo palanut pois kuten tummapaahtoisesta kahvista.

Minulla oli biokemian opettajana joskus aikoinaan henkilo, joka oli aiemmin vuosia tehnyt tutkimusta kahvista. Han mainitsi kerran siina olevan yli 900 haitallista yhdistetta. Tarkkaa lukua en muista, mutta yli 900 se oli. Tuntuu uskomattomalta.

Kahvia on perinteisesti viljelty varjossa, eli esimerkiksi keitailla ne kasvavat suurempien kasvian alla. Nykyaan ollaan siirtymassa yha enemman kahvin viljelyyn auringossa, ja se ei ole ekologisesti kovinkaan hyva asia, silla vaikka auringossa viihtyvia lajikkeita on kehitetty, nama paikat raivataan keinotekoisesti kahvinviljelylle, ja vesi ja lannoitteet tuodaan muualta. Naissa paikoissa viljelyn tekee kannattavaksi se, etta tyovoima on halpaa.


iHerbin myymaa varjossa kasvanutta arabica-kahvia. Varjoviljely tarjoaa elintilaa linnuille, mihin etiketin linnut viittaavat.

Kahvilajikkeita tunnetaan nykyaan nelja. Arabica on pehmean makuinen ja tasta syysta yleensa kalliimpi. Robusta on kitkeramman makuinen ja paremmin menestyva kuin arabica. Nama ovat kaksi yleisinta kahvilaatua, ja ainoat, joita viljellaan kaupallisiin tarkoituksiin. Kaksi harvinaisempaa lajiketta ovat liberica ja esliaca.

Arabica on kotoperainen kasvi Etiopiassa, josta tulevat villeista kahvikasveista kasin keratyt kahvimarjat, joista valmistetaan eraita maailman parhaimmiksi luettuja kahvilaatuja.


Arabialainen kahvipannu. Nokka on ylaosasta avoin, ja se taytetaan palmukuidulla, joka toimii kahvinsakan suodattimena.



Ihana, Prahasta aikoinaan ostettu emalinen kahvipannu.

Kahvi on alunperin Etiopiassa ollut ruoka, eika juoma. Paimentolaiset kayttivat kahvinmarjoja piristeeksi ja ravinnoksi, usein lampaanrasvaan murskattuina. Taalta kahvi levisi arabialueille, ja paahtaminen keksittiin, samoin kuin jauhetun kahvin kaytto juomana. Arabit tapasivat maustaa juoman. Viela nykyaankin kardemumma on arabimaissa varsin tavallinen kahvin mauste.

Vasta turkkilaiset alkoivat arvostaa kahvin omaa makua, ja juoda sen sellaisenaan, vain sokerilla maustettuna. Taalta kahvin kaytto juomana levisi myos Eurooppaan ja sita kautta muualle maailmaan. Nykyaan arvellaan noin 20%:n maailman ihmisista juovan kahvia saannollisesti, ja kulutus per capita on suurin Pohjoismaissa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!