Kehon happamuudesta

Vaikka puhutaan hapottomasta mahalaukusta, on kehon pH-arvo kuitenkin toinen asia, josta terveysjulkaisuissa on viime aikoina ollut runsaasti juttua. Happo-emastasapainoon voivat vaikuttaa monet asiat, kuten tietysti kaikki, mita laitamme suustamme alas, stressi, hengitys, unen maara ja ymparistotekijat.

Nykyaan liiasta happamuudesta johtuviin ongelmiin luetaan esim. ylipaino (paksu rasvakerros ihon alla etenkin vatsassa, reisissa ja takamuksessa), selluliitti, ilmavaivat, vasymys, diabetes, epapuhdas iho ja jopa diabetes.

Elimiston happamuutta edistavat varsinkin nykyajan ruokavalio, valkoinen vilja, liha, sokeri, virvoitusjuomat ja kahvi.

Tarvitsemme siis paasaantoisesti enemman happoja karkoittavia ja alkalisoivia ruokia. Naita ovat mm. vihreat, maan paalla kasvavat vihannekset, idut ja oraat, vihrea leva (chlorella, spirulina jne.) sipulit, munakoiso, porkkana, retiisi, omena, punajuuri, sitrushedelmat, tankoparsa, kaalit, manteli (siemenet yleensakin), tattari, quinoa, speltti, kasvisoljyt (avokado-, kookos-, pellavansiemenoljy) ja kasittelematon maito.

Myos nestehukka happamoittaa elimistoa.

Ellei lautaselle mahdu puolta kiloa kasviksia paivassa, voi kayttaa orgaanisia viherjauheita, joita mm. iHerb myy edullisesti. Samasta paikasta saa happamuuden mittausta varten testiliuskoja.

Syon itse aika paljon nimenomaan vihreita lehtivihanneksia (kuten lukijani ovat kaiketi huomanneet...), mutta silti kokeilen viele yhta vinkkia, eli koivuntuhkaa. Ennen vanhaanhan sita sai luonnostaan, koska puilla lammitetyn leivinuunin pohjalle jai vaistamattakin hiukan tuhkaa, joka sitten syotiin leipien mukana.

Eipa siita ainakaan haittaakaan ole. Tilasin noita testiliuskoja, ja katsotaan niiden tultua, milta homma nayttaa.