Millä bakteerit ja virukset tainnutetaan?

Jokainen meistä varmaan muistaa kun alakoulussa viljeltiin petrimaljojen lihaliemihyytelöissä esimerkiksi opettajanhuoneen ovenkahvasta löytyneitä bakteeri-istutuksia, ja samalla opittiin, että penisilliini on joskus keksitty homeesta.

Pieniä salakavalia otuksia, joiden vaikutus voi olla yllättävänkin vaarallinen.

Virukset toki tunnettiin silloinkin, mutta ylensä virustaudit vain kestettiin ilman lääkityksia, mutta kuten nykyäänkin, bakteerien aiheuttamiin tulehduksiin sai mikrobilääkettä eli antibioottia.

Minulla oli lapsena angiina monta kertaa vuodessa ja voi sitä antibioottikuurien määrää, minkä olen syönyt kunnes 17-vuotiaana näpsäistiin nielurisat kokonaan pois kurkkuabskessin (paise) jälkihoitona. Siihen loppui kurkkukipu ja tulehdukset.

Lääkitys tietty puolustaa aina paikkaansa järkevästi käytettynä, mutta silti ihmettelin, kun eräs entinen työkaverini, nuori nainen, oli saanut antibioottikuurin poskessaan heloittavaan finniin. Minusta siinä oli hiukan liioittelun makua, kyllähän tuollaiset finnit (vaikka se kovin punoittavalta näyttikin) parantuvat ihan ajan kanssa. Kuten monet muutkin paikalliset bakteeritulehdukset. Jos siis on muuten terve, eikä sairasta esim. diabetesta.

Sain itse antibioottikuurin tuon rinnan korjauspeikkauksen jälkeen kun satuin mainitsemaan, että minulla sokeritasapaino joskus heittelee (siis en kuitenkaan sairasta diabetesta). Jätin sen kyllä syömättä, sillä haavat ovat minulla parantuneet yleensä hyvin, vaikkakin tässä tapauksessa maalailtiin jo kauhukuvia kuoliosta jos haava sattuisi tulehtumaan.

En voi olla ajattelematta kuinka paljon oma suolistoni on kärsinyt noista antibioottikuureista. Enkä usko, että suoliston bakteeritasapainoa voi korjata maitohappokapseleita syömällä, ellei sitten kapselin pinta ole tosiaan sellainen, joka sulaa vasta suolistossa (ns. enterokapseli). Mahahapothan ne kaikki bakteerit ensisijaisesti jo vatsalaukussa tappavat.

Maailmalla alkaa olla jo paljon resistenttejä bakteerikantoja, joihin eivät nykyiset antibiootit kovin hyvin pure. Samaten koko ajan tulee lisää uusia viruksia, virukset kun muuntuvat jatkuvasti, ja immuunivasteen kehittyessä yhteen virukseen, tulee aina uusia muuntuneita kantoja.

Joskus Suomen Lääkärilehdessä oli tutkimus, jossa todettiin, että heti kun flunssan ensioireet iskevät päälle, kannattaa ottaa isoja annoksia C-vitamiinia ja sinkkiä. Hidastavat virusten jakaantumista. Kuumehan on sinällään elimistön puolustuskeino, eli flunssapöpöt kuolevat jos kuume nousee kunnolla, mutta jos paikkoja särkee, ibuprofeiini tai naprokseeni ovat ainoita tulehduskipulääkkeitä, joita kannattaa käyttää.

Monissa flunssalääkkeissä olevat asetosalisyylihappojohdannaiset saattavat jopa pahentaa flunssan hengitystieoireita, joten niitä kannattaa välttää.

Mitä tulee bakteereihin, on myös olemassa todella vanhojakin keinoja niiden taltuttamiseen. Kuka on joskus kuullut (bakterio)faageista, eli viruksista, jotka tappavat bakteereja? Tämä ns. vanhan kansan hoitomuoto elää mm. monissa entisen Neuvostoliiton alueen maassa.

Virukset siis yksinkertaisesti loisivat bakteereissa ja tappavat ne. Bakteerit eivät voi kehittää vastustuskykyä faageille, joten tämä on varsin tehokas keino parantaa bakteeri-infektio. On vaan läydettävä ko. bakteerikantaan sopiva faagi. Tämä genetiikan ala onkin yksi nousevista kiinnostuksen kohteista tällä hetkellä.

Faageja voi löytää mistä tahansa: maaperästä, viemäreitten jätevedestä, eläinten suolistoista ja vaikka merivedestä, joka onkin faagitiheydeltään yksi parhaimmista lähteistä. Sanotaan, että n. 70% vedessä olevista bakteereista kokee faagi-infektion.

Toistaiseksi faageja käytetään antibioottien ohella vaikeiden ja resistenttien tulehdusten hoitamiseen tietyissä maissa. Länsimaissa asia on kuitenkin vielä tutkinnan alla. Faagien käytön ongelmina nähdään lähinnä ihmisen oman immuunipuolustuksen toisinaan tapahtuvat hyökkäyksen niitä vastaan ja se, että vaikka bakteerit eivät kehitä resistenssiä faageille, saattaa faagi loisena saada osan bakteerin tiedonvälittäjä-DNA:sta, joka saattaa aiheuttaa sen, että seuraavan kerran samanlaiseen bakteeriin iskiessään se ei tapakaan bakteeria, koska faagi on menettänyt tehonsa.

Joka tapauksessa on ihmisiä, jotka ovat kärsineet jatkuvista antibioottiresestenteistä tulehduksista ja jotka ovat matkustaneet esimerkiksi Venäjälle ja saaneet avun faagihoidosta. Toivottavasti kehitys menee täälläkin eteenpäin ja siitä saadaan edullinen apu maailmanlaajuisestikin.