Japanilainen teeseremonia ja ikebanaa

Matcha-teen vispausta.

Meillä oli tällainen tänään. Siis "Leppäkerttuporukallamme". Itse asiassa homman opettaja sanoi, etteivät japanilaiset käytä siitä nimitystä "teeseremonia" (teeseremonia on sellainen, jossa esim. teetä uhrataan jumalille), vaan se on enemmänkin "teetapaaminen" (tea gathering). Näitäkin on formaalisuudeltaan eri asteisia, kuten chaji, joka on kaikista muodollisin, ja chakai, joka on vähemmän muodollinen.

Ilta alkoi pienimuotoisella opetustuokiolla kukkien asettelusta Corinnen johdolla. Hän on kouluttautunut opettamaan japanilaista ikebanaa. Japanilaiset käyttävät sekä jalostettuja kukkia, että "rikkaruohoja", koska kukka-asetelma kertoo luonnosta, jossa ne kasvavat rinnakkain.

Ensimmäinen oksa on aina "miespuolinen" ja kohoaa kohti taivasta.

Toinen oksa asetetaan 45:n asteen kulmaan ensimmäiseen nähden.

Kaksi muutakin gerberaa löysi paikkansa. Asetelman idea ovat eripituiset oksat.

Niin peikonlehden lehtien reunoja ja kärkeä, kuin myös mukaan laitettuja "heiniä" muotoiltiin rullaamalla niitä puupuikon ympärille. Tämä pitää tehdä kun kasvi on lämmin ja vain sille alueelle kasvia, missä se ei napsahda poikki.

Valmis asetelma on kaunis!Alustana on soikea vati ja "piikkisika", johon kukat on kiinnitetty.

Teetarjoilu on kohta alkamassa.

Meillä oli sähkökäyttöinen keittoalusta, mutta hiilillä toimivassa pitää olla juuri oikeanlaiset hiilet ja tuhka tulee muotoilla polveilevan maaston näköiseksi, joten senkin valmistelussa menee aikaa.

Tarvikkeet valmiina.

Chasen, eli vispilä on tärkeä työkalu matchaa valmistettaessa.

Teekutsujen "isäntä ja emäntä".

Makeiset, jotka laitetaan kiertämään ensin kehoituksella "Okashi o dozo" (Olkaa hyvä ja ottakaa makeisia). Kuvan lautasella japanilaisia kirsikankukan mallisia makeisia ja Pihlaja-marmeladikarkkeja. Joka sorttia saa ottaa kerralla.

Juhlien kunniavieras (tättä tapauksessa kekkereiden oikea emäntä Barbara) istuu aina juhlien emännän vasemmalla puolella ensimmäisenä.

Kumarruksissa oli hiukan opettelemista (niinkuin myös istumisessa kovalla lattialla jalat alla  - tatami olisi ollut parempi kuin parkettilattia). On kolmea lajia kumartamista: Shin on kaikkein kunnioittavin, kumarretaan kämmenet lattialla niin, että käsien kärjet ovat vastakkain. Gyo on seuraava aste, jolloin vain sormet ovat lattialla, kämmen ei. So on kaikkein epävirallisin, eli vain sormien päät koskevat lattiaan.

Illan emäntä kehoittaa vieraitaan ottamaan makeisia (Okashi o dozo) ja ensimmäinen vieras saa makeislautasen eteensä. Hän antaa sen seuraavan vieraan eteen ja syö makeisensa samalla kun emäntä valmistaa matchan. Ensimmäinen vieras saa teekulhon eteensä ja kumartaa ennen siihen tarttumistaseuraavalle vieraalle pyytäen anteeksi, että hän aloittaa teen ennen häntä. Tässä pitää katsoa seuraavaa vierasta suoraan silmiin. Seuraavaksi hän kumartaa emännälle sanoen: "O-temae chodae itashimasu" (juon valmistamaasi teen).

Seuraava vieras ei vielä koske makeistarjottimeen ennenkuin emäntä alkaa valmistaa hänen teekupillistaan. Kun hän saa kupin eteensä, hän pyytää samalla tavalla anteeksi seuraavalta vieraalta sen, että hän aloittaa aiemmin kuin tämä, ja kiittää emäntää samalla tavalla kumartaen kuin ensimmäinenkin vieras. Tämän lisäksi hän myös kumartaa ensimmäiselle (edeltävälle) vieraalle sanoen: "O-shoban itashimasu" (liityn seuraasi juoden teetä).

Tuntuihan se hiukan monimutkaiselta kaikkine kumarruksineen, mutta antaa hiukan käsitystä asiasta.

Temperamentikkaimmille meistä se opetti myös kärsivällisyyttä.  Japanilainen jäsenemme osallistui Brasiliasta käsin Skypen välityksellä touhuihin, siitä tuo kirkas läppärin ruutu, joka kummittelee taustalla.