Naamiaiset

Ensi kuussa olisi tiedossa naamiaisbileet. Kotona olisi kyllä pari intialaista saria, kaksi salwar kameez -pukua (joista toista pidän ilman pukujuhliakin), pari marokkolaista asua ja jotakin muuta etnistä. Nyt ajattelin kyllä laittaa hieman paremmaksi.

Netin selaamiseen on nyt käytetty aikaa viikkotolkulla, joten tänään sitten kaikkien jahkailujen jälkeen valitsin asuni. Tässä se on:

Kun vielä selasin nettiä niin, että sain hankittua kaikki yksityiskohdat, siis venetsialaisen naamion ja peruukin, niin hyvä on. Ei ollut ihan ilmaista, mutta ei Suomesta varmaan sillä hinnalla saisi juuri mitään, eikä näillä sormilla ommella vielä yhtikäs mitään.

Kengistä en osaa oikein sanoa...ehkä ihan vaan mustat ja yksinkertaiset avokkaat ovat OK. Tosin jotkut naamiaisasukaupat myyvät jonkinlaisia "kuoria" kengille. Niillä saa muunneltua kenkien ulkonäön tyyliin sopivaksi.

Mahtaa kyllä tulla hikinen ilta, kun oman pitkän tukkansa ahtaa tuon peruukin alle ja sitten vielä pitää hattua päässä. Ei tule olemaan helppoa olla venetsialainen ylhäisönainen.

Miksi muuten Suomessa sanotaan pukujuhlia naamiaisiksi? Harvoin noissa juhlissa oikeasti verhoudutaan naamion taakse, joka käsittääkseni on juuri naamiaisten tarkoitus. Tällaiset juhlat olisivat kyllä aika jännät :D  Vai olenko nyt vain katsonut liikaa Sofia Coppolan Marie Antoinettea?

Olisi minulla kyllä yksi New Orleansista tuotu Mardi Gras -karnevaalimaskikin, mutta ehkä se ei juuri tuon puvun kanssa sovi. Naamari on riikinkukon mallinen, ja se on nyt olohuoneeni seinällä. Siitä roikkuu helminauhoja, joita Mardi Gras -kulkueista heitellään katujen vierillä odottavalle yleisölle.