 |
| Lidlistä saa hyvää yhden hengen fondueta, kaksi minuuttia mikrossa, ja se on siinä! |
 |
| Ostin sen seuraksi yhden rapeakuorisen sämpylän, josta fonduen kanssa meni puolet. Toinen puoli sitten piti vetää naamaansa illemmalla ranskalaisen Brien kanssa. |
Koko yö meni kärvistellessä mahakipujen kanssa ja aamulla olisi ollut ENMG, mutta se olikin jo taas eri stoori.
Olin pari viikkoa sitten lääkärillä ja valitin vinosta asennostani, alaselän kivuista ja siitä, että vasen koipi välillä vain "häviää" alta. Noloa kaatuilla joskus sen takia. Lannerangan kuva otettiin, ongelma "ruodossa" pysynyt ilmeisestikin ennallaan ja määrättiin siis hermoratatutkimukseen. Alaselkä on kovin kipuillutkin viime aikoina, välillä en ole pystynyt edes kävelemään kuin käkkyrässä. Valitettavasti se lääke, mikä auttaisi kipuun, vie myöskin muistin ja aiheuttaa ilmeisestikin jonkinlaista sekavuutta.
Tuskallisen valvotun yön jälkeen lähdin puolitokkurassa tutkimukseen, mutta kun autolla pääsin sinne saakka, mahavaiva kävi niin tuskalliseksi, että soitin parkkipaikalta ja peruin ajan. Uusi aika maanantaina.
Koko muu päivä oli tietty tänään täynnä videokonferensseja ja olo oli kivun ja valvoisen takia kuin hiukan humalaisella. En tiedä, mikä bugi kamerassanikin oli, mutta järki ei juossut sen vertaa, että olisin sen saanut korjattua, enkä muutenkaan ollut telekonferensseiksi menneiden videopalaverien aikana skarpeimmillani, jopa englanninkielisiä sanoja piti hakea (onneksi ei ollut yhtäkään suomen kielistä palaveria, homma olisi voinut olla vielä önkömpää!). Yksi näistä palavereista olisi ollut todella tärkeä ja nyt harmittaa, että en ollut todellakaan parhaimmillani sen aikana.
Nukuinkin sitten autuaasti klo viidestä yli iltayhdeksän, ja vieläkin on vähemmän mukava olo. Vatsa on alkanut kuitenkin asettua, joten laitoin kasviskeittoa, jonka jälkkäriksi söin marjakompottia jogurtin kanssa ja ranskalaista Emmentalia. Nam. Ruokahalu se ei näytä koskaan katoavan minnekään....
Kun olin lääkärillä, pyysin myös lähetteen käsikirurgille, sillä nyt vasemman käden peukku napsaa ja lonksuu niin, että lienee parasta leikkauttaa se hyvän sään aikana. Tuli lähete toimintaterapeutille. Mitä ihmettä?! Siihen peukkuunkin on nyt jo tuon toisen peukun leikkaamisen aikana ja jälkeen kokeiltu kaikki, tuki löytyy yms.
No, tänään tuli lähete käsikirurgille. Aika on ensi kuun lopussa. Olen ollut todella tyytyväinen tämän oikean puolen leikkaukseen, vaikka kädet nykyään aika kömpelöt ovatkin. Silti haaveilen pitsien virkkaamisesta :)
Uutta selkärankaa en kuitenkaan saa, edes leikkauksella, joten tämän selän kanssa on elettävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!