Bresaolasalaatti - ja yleensäkin ravinnosta

Olen ollut jo pitkään varsin kasvisvoittoisella ruokavaliolla enkä firman lounasravintolassa ole tähän mennessä syönyt mitään salaattia kummempaa. Tosin salaattibuffet on siellä aika hyvä.

Lihaa syön aika vähän, mikä sitten näkyy hemoglobiiniarvossa, tosin en osaa sanoa, miten sen hemoglobiinin kanssa on kasvissyöjillä yleensäkin (en tosin ole mitenkään tiukasti kasvissyöjä). Alhainen hemoglobiini on ollut ongelmani aina, eikä se selity ruokavaliolla. Eikä ollenkaan täysin tällä sairaudella.

Ei tässäkään salaatissa paljoa lihaa ollut mutta bresaola on aika maukasta. Suomessa sitä saa varmaan parhaiten ainakin useimmiten Lidlistä.

Tässä salaattiannoksessa oli vuonankaalta, jotakin muuta pikkulehtistä salaattia semi-aurinkokuivattuja tomaatteja, kirsikkatomaatteja ja marinoituja mustia oliiveja. Kastikkeena on tummaa balsamicoa, oliiviöljyä, tellicherrypippuria ja -öh - runsaasti valkosipulisilppua. Oliiviöljyn sijasta joku pähkinäöljy (vaikka saksanpähkinä-) sopisi paremmin.

Mikä siinä muuten on, että jotkut eivät voi sietää sipulien makua? Olen ollut taipuvainen pitämään sitä nirsoiluna (=tottumiskysymys, viittaan tällä entiseen opiskelukaveriini, jolla jopa todettiin aiemmin allergia), mutta niin, mitä se on?

Tämä entinen opiskelukaverini on nykyään varmaan yksi maailman suurimpia valkosipulisyöppöjä 😂.

Opiskelin muuten joskus Lontoon aikoina sivupuhteinani ravintoterapeutiksi. Paljon on vettä virrannut Aurajoessa sen jälkeen, ja olen varsin hämmästynyt siitä, miten ne asiat ovat unohtuneet. Enkä tosiaan ole koskaan niitä hommia edes tehnyt.

Puoli kiloa kasviksia päivässä ei varmaan nykyään edes riitä. Minä kulutan vähintään kaksi kuvan rminiluumutomaattiasiaa, à 250 g per päivä. Siihen hiukan raejuustoa ja jogurtti-yrttikastike. Ja sitä valkosipulia nykyään.

Hyvältä maistuu.