Jossain kuulin tuon sanan, ja ajattelin, etta niin totta. Kaikki riippuu brandayksesta, ja oikeasti sanoen, onko kukaan niin hirveasti kiinnostunut siita, onko tuotteella oikeasti toimivuus siina, mihin sita markkinoidaan, kunhan tuotteella on hyva maine.
Kuvitellaanpa, etta olen ostamassa keittiooni yleiskonetta. Kyselen suosituksia kavereiltani. Moni heista suosittelee tiettya varkkia, jonka ostamiseen paadyn, koska muutkin ovat olleet samaa mielta. Huomaan sitten jalkeenpain, etta minun ruoanlaittotapani ja jopa ruokavalioni saattaa olle ihan toisenlainen kuin ko. koneen omistavien kaverieni. Talloin ostos saattaa olla ihan vikahankinta. Huono esimerkki, tiedan, mutta nainhan se monasti kay.
Olen tyoskennellyt palvelunostossa kymmenkunta vuotta, ja siella tama tulee nakyviin hyvin hauskasti. Kollegat innostuvat myyntimiesten puheista konferensseissa, ja sitten minulle esitetaan asiaa, etta ehtisiko joku tiimilaisista viritella sopimusneuvottelut juuri taman firma X:N kanssa, koska sen kanssa tulemme tekemaan yhteistyota. Kun kysyn, miksi juuri firma X olisi sopiva hommaan, niin vastaus on, etta se tuntuu juuri sopivalta.
Seuraava kysymykseni onkin: MIKSI se tuntuu sopivalta? Tahan ei yleensa kovin selkeaa vastausta olekaan.
Lyon vetoa, etta omalla alallani alkaa suurin osa ostetusta palvelusta olla ns. bulkkia, eli ala on kehittynyt sina aikana, mita mina olen ensimmaista kertaa ollut tekemisissa toimintojenulkoistamisen kanssa - siis vuodesta 1999 - aika tavalla. Sillojn homma oli uutta, ja se oli kasvun ja kehittymisen aikaa niin ostajalle kuin palveluntuottajallekin. Eli mielestani voisimme kilpailuttaa enemman, eika se valinta saa olla tehty jo ennen kilpailutusta, kuten valitettavasti monasti on.
Mainetalous tulee myos esiin sellaisissa tilanteissakuin tyonhakijoitten haastattelu. Olen ollut tilanteessa, jossa muodollisesti patevista hakijoista on ollut jo ennen haastatteluun kutsumista tietynlaisia ennakkokasityksia, kuten esimerkiksi, etta sejase on "hankala ihminen". Kysyin, mita talla tarkoitetaan, mutta siihenkaan ei tullut vastausta. Eihan han tietenkaan tullut valittua, mutta me silti kulutimme monen ihmisen kallista aikaa haastattelemalla hanet.
Idioottimaista, eiko totta? Tallaista nyt vaan "sattuu", eika kukaan tunnu ajattelevan, etta miksi.
Blogi terveydestä, terveellisestä ruoasta, kosmetiikasta, luontaistuotteista ja yleensä maailmanmenosta aikuisen naisen silmin nähtynä. Kaksi kierrosta syövän sairastelua värittää elämääni ja kolmas jäi pysyväksi riesaksi. Arkielämän psykologiaa ja johtajuuttakin saatetaan blogissa sivuta. Taustaltani olen pitkän linjan lääketutkimusammattilainen, ja ruodin postauksissa mm. kosmetiikan ja luontaistuotteiden ainesosia ja tehoa omien käyttökokemusten ohella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!