Jatkan tata synkkaa asiaa, joka mielestani ei ole niinkaan synkka. Taannoin tuli dokumentaarinen elokuva (siis tositapahtumiin perustuva) englantilaisesta laakarista, joka hankalan sairauden takia paatyi itsemurhaan sveitsilaisella Dignitas-klinikalla.
Minusta se on kannatettava ajatus.
Mieluummin toteuttaisin oman tahtoni, kun jaisin muiden armoille "vihannekseksi".
Nyt taytyy kertoa eras juttu, joka voi jarkyttaa monia omaisia. Turun Kurjenmaessa oli, ja lienee edelleen, vanhusten sisatautiosastoja. Dementoituneita petipotilaita makaamassa kakkyrassa, ja lukuisat, usein epapatevat hoitajat kavivat "normaalit" kuivituskierrokset, ja syottivat potilaat. Ulospaasysta he voivat vain haaveilla, tosin kuntokin oli - niin - petipotilaan.
Siella nuori opiskelija oppi, miten tietyt mummot "pumpataan" pissaamaan, ja miten kakkyraiset vanhukset saa asetettua pesutuolille kylvetyspaivana - odottelemaan alasti jonossa koleassa kaytavassa. Kylvettaja pesi porukkaa liukuhihnalla.
Onko tama vanhuus, jota odotat?
Mita opiskelija myos oppi, oli se, etta hoitohenkilokunta katosi jonnekin naitten kierroastensa valissa. Jossain valissa sekin mysteeri sitten selvisi: Sakki oli pelaamassa korttia aina kun oli vahankin aikaa.
Mina ennemmin kuolisin pois, kun olisin kylvettajan jonossa tuolla lailla. Mutta tosiaan, harva tasta tietaakaan, ellei ole itse siella ollut toissa.
Blogi terveydestä, terveellisestä ruoasta, kosmetiikasta, luontaistuotteista ja yleensä maailmanmenosta aikuisen naisen silmin nähtynä. Kaksi kierrosta syövän sairastelua värittää elämääni ja kolmas jäi pysyväksi riesaksi. Arkielämän psykologiaa ja johtajuuttakin saatetaan blogissa sivuta. Taustaltani olen pitkän linjan lääketutkimusammattilainen, ja ruodin postauksissa mm. kosmetiikan ja luontaistuotteiden ainesosia ja tehoa omien käyttökokemusten ohella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!