Iltalehdessä oli kivan vanhanaikaisia ruokaideoita, eli leipiä. Nämä - ja varsinkin oopperaleipä - olivat lapsuudenkotini siivouspäivän ruokaa, joiden laittamisesta lapsetkin selvisivät hyvin. Artikkeli on luettavissa täältä.
Tänään meillä oli siis hiukan mukaeltuja lohi-kappelileipiä, joissa käytin eilisistä brittivoikkareista ylijäänyttä kylmäsavulohivarastoa.
Ohje pähkinänkuoressa: Pannulla paistettu rapea ja sisältä pehmeä leipäsiivu (on makuasia käyttääkö paistoon voita vai kuivaa pannua), jonka päälle ladotaan kerros kylmäsavulohta ja koko homma kruunataan häränsilmäksi ("sunny side up") paistetulla kananmunalla.
Herra D totesi, että olipas hyvää. Niinhän se olikin, lisukkeena silmusalaattia, kirsikkatomatteja ja kurkkua. Kastike kunkin oman maun mukaan, yleensä oliiviöljyä ja balsamicoa & mustapippuria ja suolaa. Minulla tosin tomaattipohjainen majoneesikastike.
Mitään kovin monimutkaista en olisi halunnut tänään laittaakaan. Eilinen hauskanpito vaati veronsa ja tänään täällä on ollut hiukan trafiikkia + eräs 6-vuotias pikkuneiti noutamassa Saksasta hänelle tuomani koulutarvikkeet (=> kynät +hiuspinnit) noin miljoonan uteliaan kysymyksen kera. Terävä ja vilkas koulun aloittaja hän.
 |
| Nuoren neidin tuliaiset. Kyniä, joiden terissä oli kaikki sateenkaaren sävyt ja hiuspinnejä. |
Vielä on pieni voipumus eilisestä!
Sinulla näyttää olevan ideoita lämpimiin voileipiin. Savulohi on täällä Saksassa luksusta. Toast Hawaii on saksalainen klassikko vuoelta 1953, mutta vielä 1970-luvulla tunnettu. Satutko tuntemaan? Oli aika ennen pizzaa ja döneriä. 1953 oli ananas luksusta. Joku saattaa vielä muistaa ja muistella lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Toast Hawaiin tarvitaan palanen paahtoleipää, keittokinkkua ja juustoa (mielellään Goudaa), ananasrengas ja voita, koristeeksi säilötty kirsikka. Paahdettu leipäpala voidellaan voilla, päälle kinkku, ananasrengas ja juustosiivu. Paistetaan uunissa (200°), kunnnes juusto sulaa. Koristeeksi tavallinen sokerivedessä umpioitu kirsikka, mutta suomalaiset puolukatkin sopivat ja ovat täällä luksusta.
VastaaPoistaHavaijinleipä! Synnyttää muistoja minullekin, kylläh'n noita on syöty Suomessakin. Joskus 70-luvulla syötiin myös havaijinleikkeitä. Niistä se ananas varmaan pizzoihinkin tiensä löysi.
PoistaLämpimät leivät ovat ihan hyvää pikaruokaa.