keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Euroalueen kriisistä ja vaalien jälkipuintia

Uusi eduskunta sitten taas "totuttuun tapaan" aikoo nostaa omia palkkojaan ensitöikseen. Indeksikorotukset varman ovatkin paikallaan, mutta kuinka moni tavallinen työntekijä ne saa, kysyn vaan. Todellisia kansan edustajia... Luulenpa, että edut ovat heillä sen mukaiset, että ne kompensoivat palkkaa aika reilusti.

Eikä tämä ole kateutta. Muutenkin inhoan sitä, että puhutaan "suomalaisille tyypillisestä" kateudesta. Etelä-Pohjanmaallapäin sitä pidetään enemmänkin tsemppauksena. Jos joku on kyllin hyvää naapurille ja hän on sen saavuttanut, on se kyllin hyvää minullekin ja saavutettavissa. Pientä positiivista ajattelua kehiin!

Haluaisin myös kansanedustajien muistavan sen, että he edustavat kansaa, joka heidät on valinnut. He tekevät töitä kansalle, joka maksaa heidän palkkansa. Ei ole sellaista työpaikkaa, josta sallitaan poissaolot, laiskottelu tai viran sivutoimet  - ainakaan ilman, että niistä tehdään asianmukainen selvitys ja syyn on oltava todella kelvollinen.  Piste.

Nyt sitten Persut ilmoittivat vastustavansa Portugalin tukemista. Vihreät ilmeisestikin peesaavat. Asioilla on tietty puolensa ja puolensa. Ymmärtävätkö ihmiset sen sillä tavalla, että täältä oltaisiin lähettämässä rahaa suoraan sinne? Eihän se niin ole, vaan Portugal hakee pönkitystä velkaantumiseensa.

Sinänsä minusta OK, mutta todellakin, kuten Kreikan kanssa, molemmissa maissa saadaan kyllä todellakin kiristää vyötä ja saneerata taloudenpitoa. Uskon kuitenkin yhteisen euroalueen etuihin, ja kyllähän se on nähtykin vakaampina lainakorkoina ym. Ovatko ihmiset unohtaneet, miten katossa esimerkiksi asuntolainojen korot olivat joskus menneisyydessä? Pitkästi toistakymmentä prosenttia, mitä ei olla nähty aikoihin, ja se on hyvä asia.

Haloo!

Pitää nähdä kokonaisuuksia. Ihan samalla tavalla jotkut suhtautuvat Suomen antamaan kehitysapuun. Ihmetellään, miten Suomella on varaa syytää rahaa ulkomaille, mutta unohdetaan se tosiasia, että tällä voi olla työllistävä vaikutus. Esimerkiksi suomalaiset rauhanturvajoukot ovat osa suomalaista kehitysapua, ja siellä palvelevat suomalaiset ovat työllistyvät vaan eri maassa kuin kotimaassaan. Tämä tuo omaan maahamme myös osaamista ja taitoa, ja hyvää mainetta esimerkiksi juurikin rauhanturvaamisessa ja kriisienhallinnassa on saatukin.

Vaikka vaalien tuloksen perusteella muutos onkin väistämätön, toivoisin todellakin uudelta hallitukselta malttia ja harkintaa päätöksissään. Asioita pitää tarkastella pitkällä aikajänteellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!