Rakastan puhdasta vettä!

Minun aamuni ei yksinkertaisesti lähde käyntiin ilman raikasta ja kylmää vettä. Jääkaappikylmää. Ja sitä tarvitaan yleensä noin litra. Jos kaapissa sattuu olemaan lemppariani Perrieriä, aina parempi, mutta yleensä ihan tavallinen hanavesi käy.

Jotkut suitsuttavat kovasti lähdeveden puolesta, mutta ellei ole lähdettä lähettyvillä, ei todellakaan tulisi mieleen ostaa "lähdevettä" kaupasta muovipulloissa. Kuten aiemmassa postauksessani mainitsin, kammoan niitä bisfenoleja, ftalaatteja ja muita kemikaaleja, joita muovipulloista voi liueta veteen. Sitäpaitsi en ole ollenkaan vakuuttunut siitä, kuinka puhdasta loppujen lopuksi pullossa kauankin seisonut vesi on.

Yllättävää kyllä, kaupungeissa on hanaveden laatu parantunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Muistan lapsena Helsingin veden, kuinka se maistui ja haisikaan pahalle! Nykyään tilanne lienee aivan toisenlainen. Ulkomailla en muista juurikaan paikkaa, missä juomakelpoinen hanavesi maistuisi huonolta. Hyvinä esimerkkeinä tästä Lontoo ja Rooma.

Pullotetuissa ja hiilihappopitoisissa vesissä on paljonkin eroja. Perrierin jo mainitsinkin suosikkina. Siinä on isot kuplat, eikä liikaa suoloja. Toista on taas ranskalainen Badoit, jota juotuaan kyllä tietää suolaa saaneensa. Sormet ovat turvoksissa ja neste kerääntyy nahan alle. Toisaalta se on kesäkuumalla hikoillessa hyväkin juoma. Muistan yhden kesän, jolloin samoilimme ystävien kanssa Versaillesin mahtavassa puistossa, ja päivä oli kuin pätsi. Préssion olisi maistunut, mutta sitä ranskalaiset tarjoilevat suorastaan sormustimista, joten tyydyimme Badoit'aan. Silloin se ei kyllä turvotellut, koska se pakeni nahan läpi välittömästi. Badoit'an huono puoli on myös muovipullo.

Intiassa oli hassua, että still-vesi tarjoiltiin aina huoneenlämpöisenä ja aiheutti suurta närkästystä paikallisissa, jos pöydässä oli kylmänhuurteisia vesipulloja. Ja minä olisin halunnut siinä helteessä jääkylmää! Kuulin tosin siellä kerran, ollessani lääkärin vastaanotolla tulkkina jalkoihini pyörtyneen turistinaisen kanssa, että kylmää vettä pidetään epäterveellisenä. Tämä pyörtynyt nainen kärsi nestehukasta ja turistiripulista siinä helteessä, ja hänelle määrättiin (lääkärin pieneen pussiin laskemien pillereiden lisäksi) haaleata vettä, ja ehdottomasti kiellettiin ottamasta muita kuin ruumiinlämpöisiä suihkuja tai kylpyjä.

Turistiripulin hoito-ohje oli täysin päinvastainen kuin esim. Suomessa, eli tee ja banaani olivat kiellettyjä sairauden aikana. Näin se käypä hoito eroaa eri maissa.

EDIT: TV:ssä haastateltiin jotain vesiasiantuntijaa, joka vahvisti minun epäilykseni pullovesistä ylimääräisten aineiden suhteen. Vaikka vesi olisikin lasipullossa, josta ei mitään liukene, siinä on kuitenkin epäpuhtauksia (bakteereja) enemmän kuin hanavedessä.

Toinen asia, minkä hän toi esiin on lähdeveden epäpuhtaus. Pinnalla olevassa lähdevedessä saattaa olla esim. eläinten jätöksiä. Kaivovesi on kuitenkin toinen juttu, ja kaivon kunto pitäisi tarkistaa joka vuosi. Sanonta siitä, että vesi on puhdasta, jos kaivossa asuu sammakkio, ei pidä paikkaansa, koska jokainen elollinen olio saastuttaa kaivon vettä.

Lisäksi Taloussanomissa oli artikkeli, jossa oltiin huolissaan nykyään kerrostalojen putkiremonteissa käytettyjen putkien pinnoitusaineiden mahdollisesta liukenemisesta veteen. On totta, että niistä ei ole vielä tarpeeksi kokemusta, eikä asiaa osata tutkiakaan, siis veden laatua putkiremontin jälkeen. Tässä lisää:

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/05/17/varo-putkiremontissa-voi-piilla-myrkkypommi/20116928/139