Dzinni funtsii

Minun on pitänyt kirjoittaa näistä asioista jo kauan sitten, ja ehkä olen asiaa sivunnutkin aiemmin postauksissani.

Photo by CDC on Unsplash

Minulle on aina jäänyt enemmän kuin epäselväksi mitä tarkoitetaan, kun puhutaan laadukkaasta kosmetiikasta. Kosmetiikkaa ja sen valmistusta koskee tietty säännöstö, ja takuulla kosmetiikan valmistajilla on vähintäänkin jonkinlainen laadunvalvontasysteemi, ja viranomaiset tekevät myös vähintäänkin pistokokeita tuotteita koskien. Kosmetiikan valmistus ei kuitenkaan vaadi sellaista supertarkkaa ja moniportaista  laadunvarmistusrumbaa, minkä esimerkiksi lääkkeet käyvät läpi joka vaiheessa molekyylimallinnuksesta tuotantoon, ja vielä tuotannon jälkeenkin.

Mistä me siis tiedämme, onko tuote laadukas vai ei? Luulen, että harva tuntee viranomaisten asettamat standardit En minä ainakaan, siksi oli kiinnostavaa lukea noita linkittämiäni sivuja.

Etiketistä/tuoteselosteesta voi tietty aina jotakin päätellä, jos on tietoinen siitä, mitä siinä lapussa pitäisi lukea. Minulle se ei ainakaan ole ollut ihan päivänselvää.

Toinen asia, mitä olen kummastellut, koskee ns. luonnonkosmetiikkaa. Tajuan kyllä, että niiden raaka-aineiden pitäisi olla luonnollisia, luonnollisista lähteistä. 

Pitääkö niiden olla luomua? Monasti tuoteselosteissa mainitaan, että joku raaka-aine on saatu kasvista X, joka on viljelty luonnonmukaisesti, siis ovat luomuviljeltyjä. Aina ei tällaista mainintaa kuitenkaan ole, mistä voi päätellä, että raaka-aineet ovat luonnollisia, mutta eivät luomua.

Mutta missä se on viljelty? Onko siellä esim. ilmansaasteita vai vain puhdasta luontoa? Voi olla, että olen tässä suhteessa aivan tietämätön, mutta luomuviljeltyihinkin kasveihin voivat vaikuttaa niin monet tekijät.

Tuli tästä mieleen erään ystäväni kertoma juttu Kauko-Idässä luonnollisissa olosuhteissa kasvaneista vesimeloneista. Hänen mukaansa nuo melonit saattavat sisältää esim. vatsatauteja aiheuttavia mikrobeja. En tiedä, onko totta, pitäisi olla alalle vihkiytynyt biologi vastaamaan tuohon. Kasvuympäristössähän saattaa olla erilaisia epäpuhtaita tekijöitä (enkä nyt puhu yksinomaan ilmansaasteista), vaikka itse kasvatus olisikin luonnollista ilman esim. maahan kylvettyjä keinotekoisia lannoitteita.

Summa summarum: Onko luonnonkosmetiikka siis niin puhdasta, kuin ajatellaan? Eikös luonnonkosmetiikka aine mielletä puhtaammaksi kuin synteettisiä aineita sisältävä kosmetiikka?

Entä sitten kosmetiikan raaka-aineet yleensäkin. Mistä me tiedämme, että esimerkiksi kosmetiikan tehoaineet ovat puhtaita? Esimerkiksi lääkealalla joudutaan jatkuvasti hylkäämään epäpuhtaita, standardeja täyttämättömiä eriä raaka-aineita. Miksi kosmetiikankaan raaka-aineet olisivat aina puhtaita? Tutkitaanko niitä niin tarkkaan kuin lääkkeiden vaikuttavia aineita ja apuaineita?

EU:n kosmetiikka-asetuksen (linkki) kohdassa 4 sanotaan jotakin raaka-aineiden epäpuhtauksista. Puhutaan kiellettyjen aineiden jäämistä ja että pitää olla todisteet siitä, niitä niitä on teknisesti mahdotonta välttää.

Ahaa, siis jos niitä ei voi aina välttää, niin kosmetiikassa siis saattaa olla kiellettyjä ainesosia tai epäpuhtauksia raaka-aineissa. Entäs jos epäpuhtaudet ovatkin ns. sallittuja aineita, mutta niitä kuitenkin on? Ovatko siis esim. kosmetiikan tehoaineet kunnolla tehoavia, jos ne ovat epäpuhtaita? Voivatko epäpuhtaudet aiheuttaa yliherkkyyttä?

Tällaisia siis mietin tänään. Pitäisi perehtyä asiaan paremmin, ehkä sitten löytäisin vastauksia - tai sitten en. Sen kuitenkin tiedän ja voi jo arvatakin, että kosmetiikan laadunvalvonta ei ole niin tiukkaa kuin lääkkeiden, muutenhan kosmetiikka jo lähtökohtaisesti maksaisi paljon enemmän. Mutta eiväthän kosmetiikkatuotteet toisaalta olekaan lääkkeitä.

Hmmm...💭

Oikein mukavaa alkanutta viikkoa!