Aikaisemmasta postauksesta puuttuneet pullot löytyivät kuin löytyivätkin järjestellessäni tavaroitani.
* Postauksen "ykkösosa" on luettavissa täällä
Aloitetaan tuosta vasemmalla olevasta Shalimarista. Kuvakaappaukset alla fragrantica.com'ista.
Näytän pitävän puuterisesta vaniljasta, iriksestä ja orvokista! Ne tässä tuntuvatkin tuoksuvan enemmän kuin luvattu bergamotti ja kukat - ehkä enemmänkin tunnen jasmiinin tuoksun. Alla oleva, ruoissakin käytetty vanilja ja myöskin ruokiin käytettävä mausteinen ja vaniljainen tonkapapu hallitsevat, ja Shalimaria onkin kuvattu klassisimmaksi tonkapaputuoksuksi. Vaniljahan on tyypillinen Guerlain-tuoksujen pohjanuotti.
Tonkapapu onkin mielenkiintoinen ja monisärmäinen tuoksun osa. Sitä voisi kuvailla orientaalisen vaniljaiseksi, mausteiseksi, tupakkaiseksi, manteliseksi, kermaiseksi ja jopa puumaiseksi. Sen tuoksu kietoutuu tässä hyvin bergamotin ja ruusun kanssa, ja on todella voimakas ja kauan iholla viipyvä. Jasmiini tukee tonkapavun tuoksua myskimäisyydellään, joka sekin jää viipyilemaan iholle.
Oikealla oleva tuoksu on ikoninen Mitsouko, joka on Shalimaria mausteisempi.
Jasmiini tuoksuu tässäkin myskisen vahvana, ruusu ehkä hillitymmin. Ydintuoksussa on myös syvää, keväisen kielomaista, herkkää, pehmeää ja hiukan vaniljaista syreeniä.
Pohjatuoksussa on runsaasti mausteita, vetiveriä, valkohankajäkälää ja amberia. Viimeksimainittu käännetään usein meripihkaksi, mutta se on oikeastaan ihan synteettinen ja "keksitty" tuoksu, jonka nimi usein sekoittuu ambraan, joka on kaskelottivalaiden eritettä. Tätä kaskeloteista saatavaa eritettä kutsutaan myös joskus ambra-nimellä, tai nimellä "ambergris". Synteettinen amber tuo tuoksuun puuterimaista lämpöä ja mausteisuutta.
Valkohankajäkälä ei tuoksu miltään ennen kuivumistaan, muta kuivattamisen jälkeen se tuoksuu hunajaisen makealle ja metsäiselle. Valkohankajäkälää käytetään yleensä tuoksujen sidonta-aineena. Fun fact: Valkohankajäkälää kasvaa Suomessakin yleisesti ja voit löytää sitä vaikka pihapuustasi.
Vetiver on Intiasta lähtöisin oleva ruohokasvi, josta saatava tuoksuaines antaa parfyymeille kuivan, maanläheisen, nahkamaisen ja jopa lämpimän savumaisen vivahteen.
Mitsouko on siis selkeästi monitahoisempi tuoksu kuin. Shalimar ja molemmat kuuluvat orientaaliseen tuoksuperheeseen.
Jos sinua kiinnostaa tutustua muuhun tuoksuvalikoimaani, voit käväistä Frgranticassa olevaan profiiliini, linkki on tässä. Sieltä tosin vielä puuttuu tuoksuja, mutta täydentelen sitä pikkuhiljaa.
Oikein mukavaa alkavaa viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!