Kirjoittelin aiemmin eräästä 80-luvulla todella suositusta hajuvedestä. Postaus sai odotettua suuremman suosion lukijoitten keskuudessa, joten postaanpa toisesta 80-luvulla suursuosiota nauttineesta tuoksusta. Se edellinen postaus, johon viittasin on muuten luettavissa täältä.
Giorgio Beverly Hills on ainakin minulla suhteellisen tuntematon merkki, mutta muistan kyllä hämärästi brändin ikonisen "keltaisen" tuoksun mainokset. Tuoksu lanseerattiin vuonna 1981. Nuorempana minulla ei kelvannut tällaisten "tuntemattomampien" brändien parfyymit, vaan piti olla jotakin klassisempaa ja mielellään ranskalaista.
Nyt, kun huomasin parfyymi-klikkaus.fi:ssä myytävänä tätä keltaista tuoksua hintaan 7,25 euroa, klikkasin sen ostoskoriini - ihan vaan tuoksutellakseni, että onko se todella niin ihana, kuin sitä on kuvailtu. Ja olihan se.
 |
| Kuvakaappaus: Fragrantica |
10 ml:n pullo ei ole suurensuuri, mutta minulle ihan sopivasti. Pullon saatuani oli todellakin yllättynyt tuoksusta: tässähän on jopa jotakin guerlainmaista! Pidän kovin Guerlainin parfyymeista.
Olen todella positiivisen yllättynyt. Miksi ihmeessä koin joskus tämän merkin niin hyljeksittävänä? En edes ole tainnut aiemmin sitä tuoksutella.
 |
Kuvakaappaus: Fragrantica
|
Tuoksu avautuu aprikoosilla, appelsiininkukalla, persikalla ja bergamotilla ja se on todella herkullinen, syventyen tuberosaan, gardeniaan, ylang-ylangiin, jasmiiniin, orkideaan ja vienoon ruusun tuoksuun. Pohdin, tekevätkö gardenia ja jasmiini tähän sen Guerlain-mielleyhtymän? Vai onko se makea puuterisuus, joka tuoksua hallitsee, ja jota hedelmäisyys taittaa?
Pohjatuoksussa on kamomillaa, sammalta, vaniljaa, meripihkaa, myskiä, santelipuuta ja ihan hitusen patsulia ja sitäkin enemmän seetriä. Olen myyty.
Tästä tuoksusta on tietty useampia flankkereita eli versioita. Uteliaisuuttani ostin myös Red-version, joka oli saman kokoisessa pullossa ja saman hintaan.
Red lanseerattiin vuonna 1989, ja yllätyksekseni se on todella erilainen tuoksu kuin tuo alkuperäinen keltainen. Tämä ambratuoksu avautuu kirsikkaisena sekoittuen mm. aldehydeihin, hyasinttiin, bergamottiin, mustaherukkaan, ylang-ylangiin ja persikkaan. Keskellä tuoksua on mm. iiristä, tuberosaa, kieloa, neilikkaa (kukka, ei mauste), vienosti ruusua, jasmiinia ja litsiä. Pohjatuoksuna on mm. santelipuuta, vetiveriä, vaniljaista tonkapapua ja seetriä. Olen yllättynyt näiden tuoksujen erilaisuudesta!
 |
| Kuvakaappaus: Fragrantica |
Aikamoinen cocktail. Olen hiukan hämmentynyt. Voiko tätä kutsuakaan flankkeriksi? Toisaalta niissä on kyllä samoja aineksia... Molemmat ovat miellyttäviä tuoksuja, mutta olen ehkä hiukan enemmän kallellaan tuohon alkuperäiseen, jota voisin ostaa jopa täysikokoisen pullon.
Ovatko nämä tuoksut sinulle tuttuja?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!