Huijataanko naisia autoliikkeissä?

Minulla oli ennen vakkariautokauppias, ja kun hän vielä oli erässää tietyssä merkkiliikkeessä töissä, vaihdoin autoni noin joka kolmas vuosi. Vaikkei sillä autolla siinä vaiheessa oltu paljon vielä ajeltukaan. Tämä autokauppias rohkeni aina epäillä että tarvitsenko todellakin sitä tai tätä lisävarustetta, tai jotakin tiettyä väriä. Viimeksi kun vaihdoin autoni, olisi tarjouksessa ollut pari punaista samanmerkkistä ja -mallista, mutta kun minä halusin eri värisen.

Sitten autokauppias muutti toisen merkin autotaloon ja minä jäin edelleen merkkiuskollisesti samaan vanhaan, mutta en ole nyt vaihtanut autoani kolme vuotta tultua täyteen, koska joutuisin todennäköisesti diilaamaan entisen autokauppiaani pomon kanssa ja hän on mitä lipevin miespuolinen tyyppi.

No, jokatapauksessa tässä autossani on nyt palanut joku merkillinen valo jonkin aikaa, ja koska se ei ole ollut punainen (nyt varmaan joku miespuolinen siellä räkättää naurusta...) niin en pitänyt kiirettä sen korjaamisessa. Viime viikolla kuitenkin sitten päätin piipahtaa vakkariautoliikkeessäni ja kuulemma jotakin vikaa on ABS-jarruissa, korjaus kestäisi koko päivän ja varaosa maksaisi 1200-1400 euroa ja työt 700-800 päälle. Pahimmassa tapauksessa, jos korjattavia palikoita olisi useita, koko jarrupaketti olisi 5200 euroa + päivän työtunnit, eli pahimmillaan yli 6000 euroa.

No olin todella kivettyä siihen paikkaan! Aika buukattiin. Meni pari päivää ja ennen sovittua korjauspäivää alkoi lähinnä sapettaa se, että auton joutuu jättämään koko päiväksi jonnekin hevonkuuseen (liike on kaukana keskustasta). Toisaalta sitten hiffasin ohi ajaessani ihan keskustan kupeessa toisen saman merkin liikkeen ja ajattelin, että josko kävisin pyytämässä sieltä "second opinionin".

Niin tein ja puhumatta mitään edellisestä "diagnoosista" saivat katsoa sen uudelleen ja samaan vikaan päätyivät. Kuulemma juuri tällä mallilla niitä vikoja on ollut (grrrr....). Hinnasta kun kysyin, varaosa noin 400 ja pari tuntia töitä 200-300 euroa. Worst case scenario oli hiukan alta 3000 euroa. Hinta siis putosi noin puoleen!

Oumaigaad....aika sovittiin ja tänään se kaara siis korjattiin. 760 euroa, koska siinä oli vielä pakoputken liiitännässä joku fiba. Varasin heti huollonkin, koska hinta oli puolet siitä mitä se tuossa (nyt siis entisessä) vakkariliikkeessäni yleensä oli. Pienemmästäkään huollosta ei koskaan selvinnyt juuri alle kuudensadan ja tässä uudessa paikassa se on siis 270 euroa.

Mitä opimme tästä, niin... Varmaan hinta tulisi vielä alaspäin aika roimasti jos autonsa huollattaisi ja laitattaisi jossain muualla kuin merkkiliikkeessä, mutta toistaiseksi pysyttelen kuitenkin niissä.

Mikä oli vielä hienoa tässä tämänpäiväisessä liikkeessä oli se, että ennen korjustyön alkua minulle esitettiin budjetti ja mistä se koostui. Sain allekirjoittaa sen, ja siinä hinnassa pysyttiin.

Kun taas tuossa entisessä liikkeessäni, josta siis olen ostanut monta autoa, tehtiin aina lupaa kysymättä mitä kummallisimpia asioita, mm. kerran oli vaihdettu pyyhkijänsulat hintaan 80 e/kpl. Kimmastuin todentotta ja ihmettelin että mistä kullasta ne sulat oli tehty kun noin paljon maksoivat!! Ne nyt sentään saan vaihdettua itsekin.

Vietin sitten muutaman tunnin shoppailemassa kun näinkin paljon tuli säästettyä :D Jalat ihan rakoilla nyt...

Leivoskahvit shoppailun lomassa.

Pullo Pelleä suuta kuivatessa.

Jossain mediassa mainittiin, että naiset ovat autokauppojen voimakkaimmin kasvava asiakasryhmä. Varmaan kannattaisi palvella tällaista ryhmää kunnolla. Jäin vaan vieläkin miettimään että kenellä on oikeasti varaa asioida näin kalliissa palvelussa kuin tuossa entisessä kaupassani on, vai onko siellä korotetut hinnat vain tyhmälle naisväelle?

Liikuntapäiväkirja - 7 viikkoa takana

Noniin, kohta kaksi kuukautta treenaamista viitisen kertaa viikossa. Ei huono. Paino on tosin pysynyt samana, mutta on toivon mukaan nyt enemmän lihasta kuin aloittaessa. Tosin yksi mekko, jota olen nyt paljon käyttänyt, tuntuu roikkuvan, tai sitten vain kuvittelen.

Syönyt olen edelleen kasvispainotteisesti ja tällä hetkellä suosikki on kesäkurpitsa-tillikeitto, joka läytyy täältä blogistakin. Toinen nopea ja hyvä ruoka on pestotomaattipaistos, joka on helppo tehdä. Halkaistut pihvitomaatit uunivuokaan, päälle pestoa ja hiukan juustoraastetta. Paistetaan 200 C uunissa, olisiko puolisen tuntia. Hirveän laista olen kyllä ollut ruokaa laittamaan, ne juotavat salaatit ovat tuntuneet näillä helteillä viilentäviltä ja mukavilta.

Pihvitomaatteja, pestoa, parmesaniraastetta ja yrttejä käytettynä uunin kautta.

Kun olin sairaalassa, selvisi, että hemoglobiiniarvoni oli aika matala, joten ei ihme, että rehujen lisäksi Ryvitan näkkäri ja maksamakkara on maistunut. Pitäisi varmaan syödä välillä lihaakin, kasviksilla ei hemoglobiiniarvo paljoa parane.

Rautaa nousee salilla edelleen ja painoja on saanut lisätä. Olen tähän mennessä treenannut suurin piirtein samalla ohjelmalla, mutta nyt pitäisi hiukan muuttaa sitä, ettei kroppa totu. Vastusta pitäisi myös olla hiukan enemmän; pienempiä sarjoja, mutta tappiin saakka, niin, että saa vedettyä lihakset äärimmilleen.

Ehkä nyt voisi aloittaa useampijakoisen harjoittelun. Vaikka niin, että huomenna ylävartalo, sitten keskivartalo ja lopuksi alaraajat. Giryaa ja esimerkiksi pilatesta. Jokatapauksessa treeniohjelman muutos alkaa huomisesta.

Suklaata!

En sitten päässyt suklaakahvilan ohi jotakin ostamatta.... Rakastan noita kirsikkatäytteisiä, tummalla suklaalla kuorrutettuja, joita tuli jo Amsterdminaikoina raahattua laatikkokaupalla Suomeen, Schipholin lentokentällä kun on Leonidaan myymälä.

Joskus Brysselissä erään konferenssin aikana yksi ystäväni sai päähänsä järjestää pienelle porukalle suklaakonvehtientekokurssin. Menimme siis Planet Chocolaten tiloihin ja saimme valmistaa itsellemme konvehteja. Tässä vaiheessa pitää mainita, että jos käytte Bryselissä, älkää ihmeessä sivuuttako Pierre Marcolinia, josta saa minun mielestäni maailman mahtavimmat suklaat. Näköjään näitä voi tilata netistä.

Siis suklaantekoon! Se olikin helpompaa kuin kuvittelin. Meillä oli ihan hervottoman iso pata temperoitua suklaamassaa. Sen tekemiseen ei tarvinnut vaivautua, vaan se oli jo valmiina. Suklaan sulattamisessa vaan on se jippo, ettei sitä saa tehdä kovin nopeasti, eikä suoraan hellalla, vaan esim. vesihauteessa ja hitaasti.

Muotiksi kelpaa vaikka jääpalamuotti, tosin esimerkiksi silikoninen sellainen on aika helppokäyttöinen. Lusikoi temperoitua suklaamassaa muottiin, kaada muotti ylösalaisin ja valuta ylimääräinen pois. Jos suklaa on kovin kuumaa, se on juoksevampaa ja saatat joutua tekemään toisen kerroksen, sillä kuumasta suklaasta tulee aika ohut kerros.

Laita muotti jääkaappiin jähmettymään ja tee silläaikaa täyte. Helppo täyte on esimerkiksi mantelimassa, johon on sekoitettu sopiva määrä jotakin likööriä. Grand Marnier on suosikkini. Tosin näitä konvehteja ei tarjoilla lapsille. Myös marmeladeja voi käyttää.

Älä anna suklaamuotin jäätyä tai jäähtyä liikaa, sillä sokeri alkaa erottua siitä tehden ikävän harmaan pinnan suklaalle. Maku ei tosin tästä kärsi ollenkaan.

Täytä konvehdit ja levitä päälle kerros suklaata. Laita hyytymään. Kun konvehdit ovat hyytyneet, kumoa ne pois muotista ja koristele esimerkiksi pähkinöillä tai strösseleillä. Voihan ne vaikka kieritellä tummassa kaakaojauhossa.

Aika simppeliä! Lähdimme kotiin tyytyväisinä suklaalasteinemme. Kokeilkaapa tekin!

Banaani(suklaa)letut

Teinpä tänään salin jälkeen palkkarilettuja, jotka olivat todella helppotekoisia. Sen lisäksi ne ovat liikkujalle ihan täydellisiä palautusjuoman tms. ohesta. Varmaankin tässä vaiheessa ohje on monelle tuttu, mutta laitetaanpa nyt vielä se tännekin. Tämä on siis "Crépes á la Dzinni", eli dzinnittelijän versio  :D.

Banaaniletut

2 isoa kypsää banaania
4 kananmunaa
1/2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
(1/2 rkl tummaa kaakaojauhetta)

Ainekset laitetaan tehosekoittimeen ja surrutellaan sileäksi ja kuohkeaksi. Paistetaan rasvatilkassa letuiksi.

Paisto sujuu parhaiten pikkuletuiksi, eli lettupannulla, koska nämä lettuset hajoavat helposti. Laita taikinaa vain ohut kerros pannuun. Ei myöskään kannata pitää hellanlevyä ihan kaikista kuumimmalla, sillä niin bansku kuin munatkin palavat helposti (tummuus ei tosin makua haittaa).

Letuista tulee tällä ohjeella erittäin kuohkeita, kuin amerikkalaisia pannukakkuja!

Ei ihan tullut kokonaista lettua lopputaikinasta!

Huonoa käytöstä

Sattuipa päivänä eräänä kun olin tullut väsyneenä kotiin ja aloin väsätä ruokaa itselleni.... Puhelin soi ja soittava henkilö ei ehtinyt edes esitellä itseään vaan alkoi karjua että minun pitäisi tulla siirtämään autoni välittömästi, sillä se on "muiden tiellä". Kuullotin juuri sipulia keittoa varten, joten totesin tulevani "viiden minuutin päästä". "EI kun sä TUUT nyt heti!" Mies räiskäisi luurin kiinni.

Erittäin harmistuneena laitoin kokkaamukset sivuun ja lähdin parkkipaikalle. Ajattelin, että ulkomaalaustöitä tekevä miesporukka tarvitsisi parkkipaikkani nosturilleen.

Asia selvisikin varsin pian: autoni parkkipaikka on alaspäin viettävä, joten olin näköjään unohtanut laittaa käsijarrun päälle ja auto oli valunut taaksepäin ollen nyt tientukkona.

Soittaja (jonka nimeä en vieläkään tiedä) olisi voinut sanoa sen, niin olisi säästytty yhdeltä tulistumiselta! Minä pidin pyyntöä turhana nipotuksena kun en tiennyt mistä on kyse.

Olen ennenkin puhunut tästä asiasta; ihmiset saa tekemään yleensäkin kaikenlaisia asioita kunhan selittää MIKSI näin pitää toimia. Pelkkä käskyttäminen on huonoa käytöstä. Tästä syystä myös inhoan useimpia kieltokylttejä, sillä aina ne eivät kerro MIKSI jotakin ei saa tehdä.

Mahtaako tässä esimerkiksi olla jonkinlainen raja, jonka yli ei saa viedä hedelmiä jostakin syystä? Vai mikä on kiellon tarkoitus?

Entä tämän kyltin tarkoitus?

Miksi tähän ei saa ankkuroida?

Tässä voisi olla lisänä tieto lähimmästä vessasta.

Miksiköhän lintujen ruokinta on kielletty?

Eikö olisi edullisempaa kaikille osapuolille tehdä selväksi miksi, sillä siten pidetään yllä yhteistyöhalua. Toisaalta voisi olla myös hyvä miettiä, miksi se kyltti siihen ylipäätään tarvitaan (esim. tuo "vessakielto"). Asiaa voisi monasti parantaa lisäämällä edes jotakin infoa.

Ahaa-elämys salilla

Olen salilla käydessäni nähnyt tällaisia keppejä ja miettinyt, mitä niillä oikein tehdään. Enkä ole keksinyt.

"Aerobic bar" tai "flexi-bar".

Enkä olisi keksinytkään, ellei ohjaaja olisi sitä selittänyt. Kyseessä on siis keppi, joka värähtelee kun sitä käyttää, ja värinän avulla löydät syvät lihaksesi. Urheiluliikkeissä tämä tikku maksaa aika paljon, joten haepa sitä esim. Anttilasta, niin maksat vähemmän.

Kuten niin moni muukin asia liikunnassa, tämäkin on tekniikkalaji. Periaatteessa keppiä pidetään keskellä olevasta paksunnoksesta kiinni ja yritetään saada päät tekemään ympyränmuotoista liikettä keskikohdan pysyessä paikallaan. Juju on myös siinä, että tuota "pyörittelyä" voi tehdä monessa eri asennossa, seisten maaten, istuen, kävellessä, yhdellä jalalla seisten ja tärisyttäen eri suuntiin jne. Treenaalinen tämän kepin kanssa voimistaa syviä vatsalihaksia, lantionpohjan lihaksia, selkää ja käsiä.

Nyt kun osasin oikeilla sanoilla hakea, löytyi niitä ohjeitakin. Esimerkiksi täällä. Tuossa puhutaan kuitenkin heiluriliikkeestä, joskin ohjaaja tänään sanoi tavoitteena olevan laittaa kepin päät pyörimään ympyrää.

Jokatapauksessa tuntuu aika hyvältä laitteelta! Jo muutamassa minuutissa tuntui että veri alkoi kiertää syvällä vatsan uumenissa.

Kipeälle alaselälle neuvoi ojhaaja seuraavan liikkeen: Ota kipeän kohdan vastakkaisella kädellä (siis toisen puolen kädellä) kepistä keskeltä kiinni ja nosta keppi pystyasentoon. Aloita kepin käyttö ja nosta samalla kipeän puolen jalka ylös lattiasta. Tämä vaikuttaa kipeytyneeseen puoleen ja lisää verivirtaa siellä.

Aikamoinen vekotin, kaikkea ne keksivätkin.

Vichyn kompakti aurinkosuoja

Loppukesästä on aina aurinkosuojista huolimatta hiukan väriä kertynyt kasvoillekin, joten väistämättä joutuu käyttämään hieman tummempaa meikkiä. Korvasin koko aurinkovoiderumban kasvojen osalta ostamalla Vichyn kompaktin ja värillisen voiteen, jota on helppo lisätä kasvoille vaikka iltariennoissa.

Nimi "Beautifying sun protection compact", tai siis tuo ensimmäinen sana viitannee voiteen sävyyn, sillä mitään viitteitä tuotteen hoitavuuteen en löytänyt. Voide on parabeeniton ja siinä on mekaaninen UVA- ja UVB-suoja.

Pakkaus on simppeli ja oranssi, löytää helposti käsilaukun pohjalta värin perusteella.

Kolmen kerroksen säiliö, voidevippa siinä alimmassa kerroksessa, mikä on kätevää.  Mukana tietystikin peili.

Voide levittyy ihan nätisti kasvoille sisältämänsä silikonin ansiosta, ja kestääkin joltisenkinlaisesti hikoillessa, mutta sitä pitää välillä lisätä, kuten pakkauksessa neuvotaankin. Vedenkestävä se ei ole.

Paketissa neuvotaan käyttämään kasvoille voidetta 1 tl per levityskerta. Jäin miettimään määrää. Joko kyse on todella lilliputtimaisesta teelusikallisesta, tai sitten ohje on annettu todella isolle naamalle. Eikä tuosta pakkauksesta (9 g) kovin monta teelusikallista edes tule! Teelusikallisesta tulisi jo aika hiukean paksu kittikerros.

Jokatapauksessa ihan käyttökelpoinen voide, joka tasoittaa ihon pinnan kivasti. Sävyjä en apteekissa nähnyt kuin yhden ja tämä saattaa joillekin olla aika tumma. Minulle se oli juuri passeli, ja ohuemmin levitettäessä kerroskin jää läpiluultavaksi, vaikka auringonsuojaominaisuus sitten onkin heikompi.

Kissalakka

Täällä oli jo aiemmin juttua tästä "kissalakasta" kommenteissa, mutta pitää vielä laittaa sille oma postauksensa, sillä niin kaunis on tämä Peripera-merkkinen "parfyymilakka" kun sen vihdoin omiin kynsiini sain.

Kaunis pullo, jossa on kissanmallinen korkki.

Kyseessä on siis Peripera Perfume Nail, ja ostamani väri on Metallic Coral. Kuva ei todellakaan päästä sitä täysiin oikeuksiinsa, niin kaunis kullanhohtoinen koralli se on.

Mitä tulee tuohon sanaan "parfyymi" lakan nimessä, en nyt oikein siinä tunnista mitään tavallista lakkaa kummempaa tuoksua. Lieneekö nenässä vikaa.

Jokatapauksessa erittäin mukavasti leveällä siveltimellä levittyvä lakka, joka kuivuu suhteellisen nopeasti, peittää hyvin ja näyttää jopa kestävänkin. Hintaansa nähden todella kannattava ostos. Ihan tulee hinku ostaa lisää.

Inhottava jasmiini - uusia parfyymi-ihastuksia

Muistan joskus ajatelleeni että inhoan jasmiinin läpitunkevaa tuoksua, mutta ei koskaan pitäisi olla näin kategorisen jyrkkä, sillä yllätin itseni ihastumalla pariin parfyymiin, joissa on juuri jasmiinia aika määräävälläkin tavalla.

Ykkössuosikkini on tällä hetkellä Elie Saabin Le Parfum, jonka tuoksussa tuntee ensin runsaat appelsiininkukat. Mmmm....

Tämän jälkeen olinkin jo ihan sataprosenttisesti myyty... Seuraavaksi tuoksussa tunkee tajuntaan jasmiini  - ja vielä yllättävämpää on, että tuoksun sydämessä on patsulia, joka on toinen sellainen tuoksu, jota kuvittelin syvästi inhoavani. Ehkä ei sittenkään...

Vielä tunnistan setripuun ja hunajaruusun, joista molemmista pidän kovasti. Ruususta tulee juhannus mieleen, juhannusruusut. Aika selvä peli, tämä on tuoksujen huippua!

Sitten haksahdin vielä Bulgarin Jasmin Noir'iin. OMG! Nokkaan tunkee pehmeää jasmiinia, sitrusta, kieloja... Tässäkin on seetripuuta ja patsulia, kumman hyvässä sopusoinnussa. Vielä tulvahtaa nenään myskiä ja makeahko nougatmainen tuoksu, liki toffeeta, mutta ei liian imelä.

Molemmat ovat aika sofistikoituja tuoksuja ja sopivat kuitenkin suhteellisen kevyinä muuhunkin kuin iltatilaisuuksiin, mielestäni. Seetripuu tuo jotenkin "merellisen" mielikuvan, mistä sitten johtuukaan.

Jään nuuskuttelemaan tuota nougatin sulaneen sokerin tuoksua.

Käykääpä jossain myymälässä tuoksuttelemassa, elleivät nämä ole tuttuja tuoksuja!

Dr Hauschka Bronzing Powder

Satuin joskus ostamaan jostakin tällaisen aurinkopuuterin. Muuten hyvä, mutta jopa minun nenulleni tuoksu on aika läpitunkeva. Geraniolia varmaan pääasiassa.

Väri sinänsä on hyvä. Ilman micaa tai muuta kimallusta. Mutta se haju...oikeasti ihan tainnuttava. Enkä minä valita helposti tästä asiasta. Lisäksi siinä on linaloolia, joka aiheuttaa monille allergisia oireita.

Onko kukaan lukijoista häiriintynyt tuosta tuoksusta?

Allit pois!

Joku kyseli minulta tässä taannoin, millä saa kotikonstein käsivarret timmimpään kuntoon. Esitin kysymykseni salilla ja kerään tähän muutamia ohjeita.

Kuulin, että yksi nykypäivän kuumimmista kauneusleikkausten aiheista ovat juuri nämä "allit", joille presidentti J.K. Paasikiven vaimo Alli on antanut nimensä. Rouva tunnettiin tyylikkäänä naisena, joka rakasti hihattomia asuja, mutta vaati aina linnassa otetut kuvat retusoitaviksi allien osalta. Ilmeisimmin rouvalla ei ollut kuntosalia käytettävissään. Niin, eikä tämä ole yksinomaan naisten ongelma.

Mutta onnistuu se kotikonsteinkin, niitten höllyvien allien kiinteytys, vaikkakin allien koko riippuu myös perintötekijöistä. Olen joskus nähnyt hyvinkin komeita hyllyviä pusseja hoikillakin naisilla, ja aina niille on sentään jotakin tehtävissä. Kudosten kiinteys on suoraan verrannollinen esimerkiksi kudosten hapenottokykyyn, joten aerobinen liikunta on aina hyödyllistä.

Liikunta myös voimistaa ihonesteiden eli lymfan kiertoa ja vähentää turvotuksia ja kuona-aineiden kertymistä kudoksiin. Myös niska-hartia -alueen jännitykset saattavat lisätä turvotusta alleissa, joten hieronta ja lymfaterapia auttavat myös siinä asiassa.

Mitä tulee jumppaamiseen, Iltalehden Kuntotohtori antaa seuraavanlaisia neuvoja:

Käsipainolla niskan takaa kyynärvarren ojennus kohti kattoa

- Pidä liike tasaisen rauhallisena.

- Olkapää ei liiku ollenkaan.

- Ainut liikkuva nivel on kyynärpää.

Etunojapunnerrus

- Aloita seisten punnerrukset seinää vasten.

- Voimien riittäessä lattialla polvillaan punnerrukset.

- Raskain vaihtoehto lattialla punnerrukset jalkaterien varassa.

- Pitämällä kädet lähellä toisiaan saat liikkeen kohdistumaan erityisesti ojentajalihaksiin.

Käsipainolla vartalo etunojassa kyynärvarren suoraksi ojennus taaksepäin eli kickback

- Jälleen rauhallinen liike.

- Ojennusvaiheessa käännä nyrkkiä hiven ulkokääntöön.

- Lähtötasossa kyynärnivel voi jäädä 90 asteen kulmaan.

Tee liikkeitä 12-15 toistoa ja sarjoja 3-4.

Tässä lisää vinkkejä.

Käsivarren lihasvoimat taitavat olla tätänykyä varsinkin toimistotyöläisellä aika heikot, ja sekin saa kudokset roikkumaan. Muistan kun joskus keskikoulussa meillä oli naispuolinen nuori jumpanope, jonka mielestä naisten tuli vähintää kyetä muutamaan leuanvetoon, mikä tietty ei tainnut silloinkaan keneltäkään meistä tytöistä onnistua. Kuinka moni nainen kykenee tähän nykyäänkään? En minä ainakaan (vielä), mutta toivon mukaan joskus.

Käsileikkaus viime talvena pisti miettimään lihaskuntoasioitakin uusiksi. Kun oikea käsi oli kuukausia käyttökelvoton, hupeni siitä se vähäinenkin lihasvoima kovin äkkiä. Eli olisi pitänyt jotenkin jumpata edes olkavartta, vaikka käsivarsi olikin mitä oli.

Jos lihasta aikoo kasvattaa, jotkut neuvovat tekemään lyhyitä sarjoja kunnon painoilla. Jos liikettä jaksaa tehdä 10 kertaa, silloin paino on liian kevyt. Pitkillä sarjoilla saa lähinnä kestävyyyttä lihakseen ja se lähinnä kiihdyttää lihaksen aineenvaihduntaa. Tosin tästäkin voi olla monta mieltä, tässä eräs tutkimus.

Jotkut taas jakavat alliongelmat kolmesta syystä johtuviksi, tässä lisätietoja ja selkeä video.

Olen huomannut, että monet treenaavat vain hauista ja ojentaja jää aikalailla huomiotta. Niinpä se paikka kipeytyikin oikein kunnolla ensimmäisen kerran kun sitä aloin treenata. Kotikonstein voi tehdä esim. dippausliikettä, jossa otat vaikka sängyn reunasta tukea käsien ollessa takanasi kehon leveydella. Sitten ihan kuin istuisit sängyn reunan ohi (pudotat siis takamuksesi käsien varassa matalammalle kuin sängyn reuna, sitten nostat käsillä siitä itsesi ylemmäksi). Muutama dippaus käsien varassa ja takaan, että tuntuu ja tulosta syntyy!

Haaraketjuiset aminohapot - mitä niillä oikein tehdään?

Minä en ole ihminen, joka hifistelee kauheasti ruoalla tai millään muullakaan (korjaus teille, jos olette luulleet niin :D), mutta nyt kun päämäärä on kasvattaa hiukan lihasta, on ruokaan väistämättä valikoitunut enemmän proteiinia. Keväthän menikin miltei pelkästään rehuja popsiessa.

Kasviksia menee kyllä nytkin, mutta suhde on hiukan eri. Proteiinin saannin ei saisi olla turhan suurta (1 g per painokilo on hyvä ohje, tai laihduttajalle 1 g per tavoitepainokilo), sillä sekin ensinnäkin voi muuttua rasvaksi (ylimääräistä energiaa) ja toisekseen jostakin luin liian proteiinipitoisen ravinnon tuottavan "liian hätäisesti kasvaneita" soluja, jotka voivat siis olla viallisia eli sekundaa. kuka haluaa solujensa olevan vajakkeja?

Kävin hiukan tutkimassa kauppojen urheiluravinnehyllyjä ja silmiini osui salamyhkäiseltä näyttävä purkki, jossa luki BCAA, branch-chained (essential) amino acids, eli siis haaraketjuiset välttämättömät aminohapot.

Ihmiselle välttämättömiä haaraketjuisia aminohappoja saadaan ruoasta, etenkin lihasta, maitotuotteista ja  kasviksista. Sana "haaraketjuinen" viittaa niitten kemialliseen struktuuriin. Tarkemmin sanottuna näitä aminohappoja ovat leusiini, valiini ja isoleusiini ja välttämätön tarkoittaa sitä, että niitä ei elimistö itse valmista vaan niitä pitää saada ravinnosta.

Nämä aminohapot rakentavat lihasta ja estävät esimerkiksi tiukan dieestin aikaisen lihaskadon. Ensimmäinen ajatus, mikä tästä tulee mieleen on se, että pitäisikö pitää tarkasti huolta siitä, että näitä (tai näitä sisältävää ruokaa) on jatkuvasti tarjolla esim. vanhuksille? Tai ikääntyville ylimalkaan, sillä lihakset kuitenkin jossain määrin surkastuvat iän myötä, ainakin ellei niitä aktiivisesti hoida. Siis esimerkiksi ihmisille, jotka ovat lihasheikkouden takia pyörätuolissa tai petissä! Tässä mielessä tulikin mieleen ruokalista viime viikolla sairaalassa :(

Kuva liittyy itseasiassa autoihin ja niiden kuntoon, mutta sopii hyvin tähänkin yhteyteen.

Tarkempi tutkiskelu osoittaa, että näitä aminohappoja käytetään liikehermoja rappeuttaviin sairauksiin, kuten ALSiin, hepaattiseen enkefalopatiaan, tässä toinen linkki, anoreksiaan, tardiividyskinesiaan ja vanhempien ihmisten, syöpäpotilaiden ym.  huonoon ruokahaluun ja moniin muihin vaivoihin.

Mikä vielä mielenkiintoisempaa, on osoittautunut että tämä ravintolisä auttaa alavireisyyteen, piristää kuin kahvi ja auttaa keskittymään.

Kuulostaapa ihmeaineelta, tosin en ihmettele kauheasti kun tarkemmin asiaa tutkin.

Jos näitä aminohappoja käytetään sairauden hoitoon, ohjeistus tulee hoitavalta lääkäriltä. Nämä aminohapot voivat myös vaikuttaa verensokeriarvoihin, joten ennen esim. ennen leikauksia lisäravinteena otetun BCAA:n käyttö tulee lopettaa ajoissa (konsultoi lääkäriäsi).

BCAA:lla on myös joitakin interaktioita, kuten esimerkiksi Parkinsonin taudin lääkkeenä käytettävän levodopan ja joidenkin diabeteslääkkeiden kanssa. Myös alkoholistien ei kannata käyttää (no miksi käyttäisivätkään?) BCAA:ta lisäravinteena.

Summa summarum: Miksi ihmeessä ei pidetä huoli että vanhukset saavat tarpeeksi näitä? Edes vaikka lisäravinteena, vaikka se ei kunnon ravintoa korvaakaan.

Kohtuus kaikessa.

Liikuntapäiväkirja - 6 viikkoa takana

Maanantai meni hiukan pipariksi ikkunoitten vaihdon takia  - en halunnut jättää mieslaivuetta asuntoon yksin kun ovet olivat ulko-ovea myöten apposen auki. Tiistaina sitten saivat hommansa loppuun (muutamaan venttiiliä lukuunottamatta) ja minä luistin heti salille.

En tiedä, riippuuko päivän horoskoopista vai mistä, mutta joskus liikunta sujuu kuin rasvattu ja toisinaan sitten taas ei. Tällä tarkoitan lähinnä sitä suuresti inhoamaani aerobista osuutta, jonka teen uskollisesti joka päivä. Yhtenä päivänä olisin sutkutellut kuntopyörällä vaikka kuinka pitkään, mutta sitten sain luettua iltapäivälehdet jo siinä loppuun, joten en viitsinyt jatkaa (salilla on pari kuntopyörää, joissa on selkänojat niin että lukeminen sujuu enemmän kuin hyvin). Tänään taas en viitsinyt lämmitellä lihaksia kuin yhden iltapäivälehden verran, senkin hädintuskin. Punttien ja taljan kanssa alkaa treenaus luistaa ja niiden kanssa ähisinkin tänään erityisen kauan.

Laitteiden ja punttien kanssa touhuaminen on huomattavasti kivempaa. Ehkä pitäisi tähdätä voimanostokisoihin? Mikään kestävyysurheilija en ole, enkä sellaiseksi tule. Olisi aika hirvittävää tähdätä vaikka johonkon puolimaratoniin, uh.

Sanotaan, että kaikkia lihasryhmiä ei saisi harjoittaa joka päivä. Jos tällaiseen ns. yksijakoiseen treenaukseen päätyy, sopiva määrä viikossa olisi 2-3 kertaa. Jotkut taas harrastavat ns. kaksijakoista treenausta, jossa vuoropäivinä harjoitetaan eri lihasryhmiä, esim. joka toinen päivä käsiä ja ylävartaloa ja joka toinen päivä jalkoja. Minä olen harrastanut kaikkien lihasryhmien treeniä joka päivä, mutta kuten esimerkiksi tänään, keskittynyt välillä enemmän käsiin ja hartioihin. Minulle ei ole ihan selvinnyt se, onko tässä treenin kohteiden vuorottelussa syynä lihasten palautuminen välipäivinä vai mikä. Se kuitenkin vaikuttaisi järkevimmältä ajatukselta.

Olen hiukan pohtinut tuota urheilijoitten lisäravinnepuolta ja seuraavaksi tuleekin hiukan erikoisempi postaus aiheeseen liittyen.

Löysin jostakin kaapista jo ammoisina aikoina avatun konjakkipullon ja päätin tarjota itselleni yömyssyn, vaikka todennäköisesti pullosta ovat alkoholit haihtuneet jo kauan sitten (säilytin kerran isoa Bacardipulloa niin kauan kaapissa, että se oli haihtunut tyhjäksi vaikka oli liki täynnä  - avattu siis).

Iltahömpsy pitkästä aikaa.

Huulirasvaa värin kanssa - vai oliko se jotakin kalliimpaakin?

Tuli hankittua kaksi huulipunaa, jotka taatusti sulavat pitkin naamaa helteillä. Jos tykkää huulikiilloista ja öljyisistä huulirasvoista, nämä sopivat varmaan ihan kuin nenä päähän. Minä taas en tykkää huulillani mistään tahmaavasta ja tuhriintuvasta, joten olisin ihan hyvin voinut pysyä näistäkin erossa. Mutta tulipa kokeiltua.

Chanelin Rouge Allure ja Rouge Allure Velvet siis ovat kyseessä.

Itse huulipuna pumpsahtaa päästä painaessa hauskasti hylsystä ulos, mutta olen satavarma, että näin se aukeaa taatusti jossain välissä käsilaukussa ja tuhrii kaikki laukussa olevan ja laukun vuorin.

Vasemmalla oranssihtava Rouge Alluren sävy Coromandel (98) ja oikealla punaisempi Rouge Allure Velvet sävy  La Fascinante (38).

Nämä punat onneksi kuluvat nopeasti, sillä niitä pitää olla kokoajan lisäämässä huulille. Väri on huulilla kummassakin ohut, tosin Rouge Allure tietty kiiltää enemmän kuin Velvet, mutta yhtäkaikki, minusta nämä ovat paremminkin värillisiä huulirasvoja. Pettymys.

Joo, voi olla, että mulla on huono päiväkin tänään, mutta en tykkää kuitenkaan huulipunista, jotka takuuvarmasti tarttuvat kaikkialle muualle kuin huuliin.

Terveelliset smoothiet

Smoothie on helppo tehdä ja siihen voi tiivistää kaikenlaista terveellistä, mutta olen tullut siihen tulokseen, että kaupasta saatavat valmiit smoothiet ovat hyvin usein pakattu täyteen sokeria, mikä ei ole kovin hyvä asia. Smoothie kannattaa siis tehdä itse.

Tulin tänään salilta ja laitoin tapani mukaan tehosekoittimeen avokadon, pussillisen jäisiä mustaherukoita, yhden tummanpunaisen ruukkusalaatin, hiukan vaniljalla maustettua munanvalkuaisproteiinijauhetta, mehukeittoa, vettä ja vehnänalkioita. Siitä tuli aika paksua ja kuohkeaa ja itse asiassa se olisi käynyt jälkiruoasta kuin väärä raha. Kukaan ei olisi voinut kuvitella väristä tai mausta että se oli oikeastaan juotavaa salaattia.

Juotava salaatti, jossa salaatinkerä, avokado ja jäisiä valkoherukoita.

Smoothien ainekset kannattaa latoa blenderiin tietyssä järjestyksessä. Pohjalle neste, sitten revitty salaatti ja sen jälkeen jäiset marjat tai hedelmät, joita ei kannata laittaa liikaa ainakaan, jos ne ovat kovin isoina paloina. Marjat ovat sopivan pieniä. Banaaninviipaleet tai isot marjat kannattaa pakastaa erikseen lautasella, leivinpaperilla tai tarjottimella ja laittaa ne pussiin tai rasiaan kun ne ovat jäisiä. Tästä on sitten hyvä lisätä smoothieen palaa kerrallaan.

Nesteeksi voi käyttää vaikka kookosmaitoa. Tässä yksi ohje:

Eksoottinen kookos-hedelmäsmoothie (2 annosta)

2,5 dl kookosmaitoa
1 banaani siivutettuna ja pakastettuna
1 mango kuorittuna ja paloiteltuna
muutama pakastettu vihreä karviainen

Jogurtista saa myös hyvän pohjan smoothielle:

Jogurtti-hedelmäsmoothie

1,5 dl kreikkalaista jogurttia
1 kypsä tumma luumu paloiteltuna
1 kypsä nektariini paloiteltuna
1 kypsä persikka tai paraguayo paloiteltuna
2 dl pakastemustikoita

Mehu ei minusta ole niinkään hyvä smoothien pohja, ellei se ole tuorepuristettua ja käsittelemätöntä. Nyt tosin kaupasta saa vihannesten ja hedelmien mehujen sekoituksia, jotka saavat armin minunkin silmissäni, pelkissä hedelmämehuissa kun ei ole kovin mitään muuta kuin fruktoosia, josta on ollut jo aiemmin juttua.

Vihreä vihannessmoothie

2,5 dl appelsiini-porkkanamehua
1 dl pakastepinaattia jäisenä
pari lehtikaalen lehteä pilkottuna (poista sitkeät lehtiruodit)
4 parsakaalen kukintoa ohuina siivuina ja pakastettuna
1 banaani viipaleina ja pakastettuna
1 omena -poista kota ja pilko kuorineen

Smoothien sekaan voi lisätä esimerkiksi:

- hampunsiemeniä, jotka sisältävät proteiinia ja maistuvat miedon pähkinäisiltä
- pellavansiemeniä, joista saa kuitua ja omega-3:sia (liota ennen blendausta)
- vehnänalkioita, joissa on kuitua gramma per ruokalusikallinen, sekä E-vitamiinia
- kuorittuja auringonkukansiemeniä, joista saa seleeniä, kuparia ja magnesiumia
- chiansiemeniä, joista saa proteiinia ja kuitua ja joiden avulla voi kontrolloida verensokeria

Vaarallisia nanopartikkeleita urheiluvaatteissa?

Nyt kun olen höpsähtänyt tähän kuntosalilla käymiseen, on pitänyt myös miettiä sopivia vaatteita sinne. Toistaiseksi olen kulkenut joogavaatteissa, mutta kun sitä pyykkiä pitäisi pestä joka päivä....eikä se ole oikein järkevää parin vaatekappaleen takia. Toisaalta ei myöskään ole kiva säilytellä pyykkikorissa hikisiä vaatteita.

Huomasin, että nykyään on myynnissä antibakteerisia ja "hajuttomia" urheiluvaatteita. Kaivelin hiukan asiaa lisää, sillä halusin selvittää, millä tavoin nämä vaatteet toimivat. Rodalen sivuilla oli infoa asiasta.

Tällaisissa vaatteissa on pienenpieniä hopeapartikkeleita, jotka luontaisesti tappavat bakteereita ja hometta. Kuulostaa muuten hyvältä, mutta nämä pikkuruiset partikkelit ovat irtaimenaan vaatteessa, ja peseytyvät siis pikkuhiljaa niistä pois. Ekalla pesulla niistä saattaa häipyä jopa 20-50% noista partikkeleista.

Environmental Science & Technology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan nämä nanopartikkelit myös läpäisevät ihon hiotessa. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, onko sellainen haitallista, koska tämän metallin vaarallisia määriä kehossa ei ole tutkittu.

Nanopartikkeleina hopeaa on myös sadoissa muissa päivittäin käytössä olevissa tavaroissa aina leikkuulaudoista pyyhkeisiin. Hopeaa on tosin ei-nanomuotoisena käytetty lääkkeenomaisesti jo vuosisatoja, mutta nanopartikkelimuodossa sitä on tutkittu vain eläinkokein, joissa on todettu sen aiheuttavan vahinkoa keuhkojen, maksan ja munuaisten toiminnalle.

Hmmm. Ei ihan houkuttele ostamaan nanohopealla kyllästettyjä vaatteita. Mutta millä sitten hoitaa homma luomumpaan tyyliin? Rodalen sivuilla on tähänkin neuvoja:

1. Ennenkuin peset urheiluvaatteesi, ripottele niille ruokasoodaa ja anna soodan imeä haju ja tahrat noin tunnin ajan.

2. Rasvainen hiki voi kerääntyä vaatteisiin, jolloin se ei lähde pois tavallisin pesuainein. Lisää pesuveteen kupillinen valkoista viinietikkaa, joka saa rasvan lähtemään ja deodorisoi vaatteen. Toinen vaihtoehto on pestä vaatteet käsin shampoolla, joka on tehty poistamaan ihmisestä erittynyttä rasvaa.

3. Tasokuivata vaatteet auringossa ja ulkona. Raikas ilma hävittää hajut tehokkaasti.

Niin, pyykkääminen siis jatkuu edelleen.

KESÄARVONTA

Suunnittelen kesäarpajaisia. Tällä kertaa arvottavana on kivaa luomukosmetiikkaa, ja palkinto tulee olemaan YLLÄRI ja aika hieno!!!!

Osallistuaksesi sinun tulee olla julkisesti blogini lukija. Osallistumisaikaa on heinäkuun loppuun!

Otso Kotivalo Kontio

Mimun on jo pitkään pitänyt kirjoittaa huushollissa asuvasta karhusta. Hänen nimensä on Otso ja hän on varsion pelottava harmaakarhu.

Otso itsekään ei osaa kertoa mistä hän on tullut, mutta hänen palvelusväkensä voi kertoa Otson jo olleen paikalla kun hänen pitkäaikaisin piikansa syntyi.

Tämän palvelijattarensa kanssa Otso onkin sitten kiertänyt maailmaa. Kaikenkaikkiaan Otso on mitä rakastettavin harmaakarhu, joka pitää suunnattomasti rapsuttelusta, kuten kaikki kontiot.

 

                                                                                           

Laveran käsivoide

Kokeilin tänään Laveran Orange Feeling - käsivoidetta, joka upposi miellyttävän nopeasti ihoon, eikä jäänyt rasvaiseksi. Tämä sopii minulle hyvin työn touhussa. Yöksi voi laittaa sitten rasvaisempaakin käsiinsä  - ehkä jopa vetäistä vielä puuvillahanskat päälle. Jojobaöljyä pehmittää ihoa tässä voiteessa, mutta öljy ei jää ihon pinnalle tahmeaksi kerrokseksi vaan imeytyy hyvin.

Käsivoiteessa on luomuappelsiinia ja luomutyrniä.

Olen varmaan ennenkin ilmaissut heikotukseni sitrustuoksuisiin käsivoiteisiin. Niinpä tämäkin miellyttää kovin! Tuoksu ei ole mikään tyrmäävä, jonka voin kertoa lohdutuksena niille, jotka saavat päänsärkyä voimakkaasti hajustetusta kosmetiikasta.

Piipahdus Laveran nettisivuilla osoitti, että appelsiinintuoksuiset tuotteet eivät rajoitu ainoastaan tähän käsivoiteeseen. Etenkin tuo body oil alkoi kiinnostaa ja niinpä lisäänkin sen ostoslistalle, koska tuoksun erittäin mielelläni vienosti appelsiinille.

Lime-sarjaakin löytyisi. Ja mikä on tuo Atlantic Wonder? Onko joku kokeillut?

Halpiskynsilakkoja

Sorruin ostamaan erään kirpputorin yhteydessä olevasta halpiskaupasta pari violetinväristä kynsilakkaa, ja juolahti mieleen, että ehkä jotakuta kiinnostaisi pieni arvio näistäkin.

Yes Love -merkkinen yhden euron lakka. Kaunis väri, hiukan kimalletta mukana, peittävyys kehno, mutta ehkä se tuohon väriin sopiikin. Kynsissä kaksi kerrosta. Kiilto kului pian pois (jos sitä olikaan), mutta kynnet näyttävät kuitenkin kauniilta kimallehiukkasten takia. Pidän. Värin numero 391.

Toinen euron Yes Love -lakka, jonka peittävyys  ja kiilto piirun verran paremmat kuin edellisellä.  Väri Y19.

Yves Rocherin High Shine -lakka, josta en tykännyt ollenkaan. Kiilto ei pysy.

Born Pretty -hololakka no 6. Kaunis kiilto, hyvä peittävyys ja pysyvyys. Hiukan yli neljä euroa postikuluineen.

Tässä vielä toinen väri (no 10)  Born Prettyä.

Modelite High Definition (HD) -lakka, muistaakseni pari euroa jostakin halpiskaupasta.  Ohut lakka, joka ehkä kaunein juuri ohuena kerroksena. Kiilto pysyy suhteellisen hyvin, niinkuin lakkakin. Sävy L-64.

Heinäkuun Livbox

Jestas, että on ihan kuin olisi vankilasta päässyt...lähdin hiukan "omatoimisesti" sairaalasta. Livbox odotti minua, ja tässäpä sitten paljastus taikapaketin sisällöstä:

Aiheena hiukset! (klikkaa suuremmaksi) Oh my, juuri ehdin ostaa tuon Herbinan kuivashampoon, mutta toisaalta eipä mitään, se on hyvää tavaraa ja saan sitä kyllä kulumaan parikin pulloa! Sunsilkin suihke on ollut ostoslistalla, joten siinä se nyt sitten tuli.

Uutena juttuna mukana oli nutturavalkki ja "timanttipinnejä".

Mukana oli Glitterin paksuhko kampausopas.

Tämä seuraava ei tullut paketissa, mutta laitanpa tähän, koska hankin juuri helmipäisiä "nutturaskruuveja", joihin olen kovin tykästynyt. Olipa se nyt onni, etten leikannut ihan vielä hiuksiani lyhyemmiksi!

Torstai ei ollut toivoa täynnä

Tulikin sitten hiukan pidempi sairaalareissu :(

Olen lukenut lehtiä, koska täällä ei juuri ole muutakaan tekemistä. Lieneekö syy kesätoimittajissa, koska laitoin merkille omituisia sanavalintoja sanomalehdissä. "X ei ollut ilennyt tehdä jotakin", "meinata" ja rymsteerata... Ilennyt? Iljetä? Iljettävä? Minun sanavarastossani iljetä liittyy johonkin iljettävään. Meinata taas ei ole kunnon suomen kieltä. Rymsteerata? Ruotsista peräisin, mutta mikä kirjakielen sana tämä oikein on?

Tai sitten "Tuksutyyppinen" kirjoittelu: "Voisiko joku ihan anonyyminä vaikka lähettää sähköpostitse minulle moottoripyörätyyppien yhteystietoja, jotka eivät ole mua vastaan, vaan puolellani?"
Siis...??!

Niin, siis näitä virheitä tekevät toimittajatkin, ei vain Tuksu. Toisaalta ihmettelen sitä(kin), miten esim. Tuksu, joka tekee noinkin graaveja virheitä hyvin useasti kirjoituksissaan, voi kehua edes päässeensä ylioppilaskirjoituksissa äidinkielestä läpi.

Yhdyssanavirheet ovat jo sinänsä vanha juttu. Minulle opetettiin joskus, että jos sanojen väliin (iis ensimmäisen sanan perään) voi liittää jonkin päätteen toimivasti, niin sanat voi kirjoittaa erikseen. En ymmärrä miksi tätä sääntöä on joidenkin vaikea noudattaa.

"Hotellin" iltapala.

Pistää miettimään, miksi sairaaloissa on surkea aamiainen kukonlaulun aikaan, sitten saa vatsa kurnien odottaa yhtä surkeaa lounasta. Sitten illalla tuodaankin ruokaa yhtämittaa; hätinnä saa päivällisen syötyä kun on jo aika iltapalan. Ilmeisestikin syöminen on ajateltu yhdeksi viihteen lajiksi. Aamupäivällä taas on yleensä pönötyskierto ja siitä koituvat toimenpiteet, ja kun hoitajat kulkevat ensin lääkärien kulkueessa ja sitten toteuttavat määräykset, ei aikaa riitä muuhun. Sairaala-apulaiset tietty siivoavat, minkä ehtivät.

Mutta sarkasmi sikseen. Tuli sentään yksi kynsilakka mukaan ja pääsin hakemaan kotoa läppärini.

Samaa jätskisarjaa, josta kerroin jo täällä.

Millä suojaudut hyttysiltä?

Hyttysmyrkyt ja peittävät vaatteet eivät ole ainoita tapoja suojautua hyttysiltä, ellei halua käyttää hyttysmyrkkyjä. Tässä muutamia vinkkejä.

Käytä tuuletinta. Ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen ilmavirta kun hyttyset pysyttelevät poissa. Tuuletin myös hajottaa pois hengistyksestä peräisin olevan hiilidioksidin ja viilentää kehon lämpötilaa, hyttyset kun ovat kovasti hiilidioksidin ja lämpimän vartalon perään.

Jos asuntosi ympärillä on seisovaa vettä, kuten sadevesiämpäreitä, peitä ne, etteivät hyttyset pääse lisääntymään niissä.

Soijaöljyn on todettu pitävän hyttyset poissa iholle siveltynä n. 7 tuntia. Vaikutusta voi parantaa sekoittamalla öljyyn muutama tippa sitronellan eteeristä öljyä tai geranium-öljyä. Neem-öljy toimii myös, mutta on teholtaan heikompi.

Italialaisen kansanviisauden mukaan sian pitäminen makuuhuoneessa estää sinua saamasta hyttysiä kimppuusi. Ne nimittäin pitävät enemmän siasta, jonka ruumiinlämpö on normaalisti hiukan korkeampi kuin ihmisten.

Asenna tontille lepakoille koti. Jos asumuksen ympärillä on lepakoita, ne syövät tehokkaasti jopa n. 500-1000 hyttystä tunnissa. Lepakonpöntön rakennus- ja asennusohjeet löydät täältä.

Istuta samettikukkia (tagetes), joiden tiedetään sisältävän tiofeeneja, jotka ovat hyönteisiä tappavia. Jos istutat niitä muiden kasvien lomaan, istutus tulee houkuttelemaan myös hyttysten vihollisia kuten rupikonnia ja sudenkorentoja.

Jos nämä keinot eivät riitä, on myytävänä myös valmiita ja luonnonmukaisia hyttyssuojia, kuten tämä Badger Anti-Bug Balm -puikko, joka on peräisin iHerbistä. Samalta valmistajalta on myynnissä myös suihkeversio ja voidemuotoinen valmiste metallipurkissa.

Kahden päivän kaaos

Ikkunaremppa aloitettiin taloyhtiössä maanantaina ja samalla maalataan ulkopuolta. Koska ikkunoiden vaihtajat aloittivat rapusta, jossa auntoni on, olin laskenut olevani paikalla ensi viikon alusta. Kuitenkin eilen sain kauhukseni viestin, että olisivatkin tulleet laittamaan ikkunat tänään. Taitaa olla ensimmäinen näkemäni työmaa, joka valmistuu etuajassa "koska pomot ovat määränneet niin" (kertoi työnjohtaja). Lisäksi jo aiemmin vaihdettuihin ikkunoihin tultaisiin laittamaan venttiilit. Mitä ihm...?!!

Soitin vastaavalle mestarille ja tein selväksi, ettei siellä voi tehdä mitään ennenkuin olen ensi viikolla paikalla. Tuleekin hiukan kiire raivata sittenkin.

Kaaosta lisää vielä sekin, että ulkopuolta maalataan juuri samaan aikaan, joten kaikki parvekkeen tavarat ovat sisällä. Tämän rulianssin jälkeen pitäisi jo sitten vihdoin miettiä, mitä tuolle pieleen menneelle kylppärille pitäisi tehdä. Grrr.

Olen myös näköjään saanut ensimmäiset hyttysenpuremat. Onneksi niitä ei ainakaan toistaiseksi ole noussut mitään suurempia lämisköjä (yhtenä kesänä ekasta hyttysenpistosta nousi pohkeeseen turvonnut ja rakkulainen yli kämmenen kokoinen kipeä alue).

Tästä pääsemmekin seuraavaan aiheeseen, eli hyttysiin...

Lemppareita: CC-voide

Jos liki kaikki hyvät BB-voiteet löytyvät Kaukoidästä, niin samaa voi sanoa myös CC-voiteista. Olen ihan erityisen ihastunut The Face Shopin Face It Aura CC Creamiin.

Saatavana kaksi värisävyä; 1. Radiant beige ja 2. Natural beige. Minulla on tuo jälkimmäinen.

Hauska litteä pakkaus muistuttaa enemmän puuterirasiaa.

Kun vaahtokumivippa poistetaan, alla on reikä. Etualalla olevasta painikkeesta painamalla saa annosteltua voidetta sopivasti.

Ensinnäkin alan pitää hyvinkin paljon näistä korealaisten hygieenisistä pakkauksista. Tämä on tietty hiukan erilainen kuin pumpputuubit, enkä vielä osaa sanoa, miten hyvin tämän viimeiset jämät saa pumputtua pakkauksesta.

Joka tapauksessa voide on kosteuttava, kerrostettava ja vipalla saa tasaista jälkeä naamaan. Tässä voiteessa ei kikkailla kummallisilla värisävyillä (vrt. l'Orealin CC-voide ja aikaisempi postaus), vaan väri sulaa ihoon samaan tapaan kuin korealaiset BB-voiteet.

Käsivarren sisäpuolelta: Keskellä kuvaa voidetta iholla. Sentään se näin kameran salaman valossa heijastaa , sillä paljaalla silmällä rantua ei juurikaan erota.

Voide ei sisällä parabeeneja eikä ftalaatteja, mutta se sisältää silikonia, jonka avulla se jättää ihanan pehmeän ja siloisen pinnan iholle. Ekonomisesti myös täyttöpakkaus on saatavilla.