Hamppu

Jokainen superfoodharrastaja on varmaankin nähnyt kaupoissa hampunsiemeniä ja aprikoinut, että ovatko ne SITÄ hamppua, siis sitä, josta tulee huumattu olo. Eivät ne ole kannabista, vaikka hamppukasvien sukuun molemmat kyllä kuuluvatkin. Ja ovat myös samannäköisiä kasveja.

Hamppupelto.

Jo 1800-luvulla tunnettiin hamppukasvin (kuituhamppu, öljyhamppu) käytölle noin 25 000 eri käyttötapaa. Hampusta on tehty köysiä, naruja, kangasta, ruokaa, purjeita ja paperia  - ihan vaan esimerkkinä USAn itsenäisyysjulistus, joka luonnosteltiin aikoinaan hamppupaperille. Samoin aikoinaan monet maitten liput oli tehty hampusta.

Hamppunarua.

Aikoinaan hamppu olikin erittäin tärkeä viljelyskasvi, mutta kannabiksen (hampusta jalostettu huumaavia kannabinoideja sisältävä hamppukasvi) käytön yleistyttyä nämä kaksi alkoivat sekoittua ihmisten mielissä toisiinsa, ja hampun kasvattamista kohtasi armoton vastustus, joka siis johtui puhtaasti tietämättömyydestä.

Mitä tulee kuituhampun ja kannabiksen sisältämään huumausaineeseen (kyllä, niissä molemmissa on sitä), hampussa on tetrahydrokannabinolia noin 0,0001 % tetrahydrokannabinolia, kun taas marijuanan sisältämä määrä on noin 5000-kertainen, joten on ihan kuin puhuisi kotikaljasta ja vodkasta.

Nykyään on myös kiistelty kannabiksen lääkkeenomaisen käytön sallimisesta. Itse puollan tätä, sillä tiedän sen tepsivän hyvin esimerkiksi syöpähoitojen aiheuttamaan pahoinvointiin. Samaten se ilmeisimmmin auttaa MS-taudin oireisiin.

On kuitenkin muistettava hyötyhampun viljelyn etuja, vaikka jotkut ennakkoluuloisesti niputtavatkin sen samaan kategoriaan kuin kannabis. Hamppu on helppo viljellä luontaisesti; se on luontaisesti geneettisesti manipuloimatonta, eikä se tarvitse tuholaismyrkkyjä. Se kasvaa nopeasti ja täten voi olla hyödynnettävissä energiaksi biomassana.

Ravinnon lähteenäkin hamppu on monipuolinen. Sen siemenet ovat hyvä proteiinin lähde; 25% painosta on proteiinia. Vaikkakaan kasviperäinen proteiini ei imeydy yhtä hyvin kuin eläinperäinen, on kasviperäinen proteiini kuitenkin ilmastoystävällisempää, sillä eläinproteiinin tuottaminen tuottaa valitettavasti ympäristöpäästöjä.

Hampunsiemenet ovat huomattavan hyvä, luontainen lisäravinne etenkin liikuntaa harrastaville. Siinä on kaikki kymmenen välttämätöntä aminohappoa ja lukuisa määrä muita aminohappoja, huomattava määrä magnesiumia, rautaa ja fosforia - viimeksimainitut  lisäävät hapen kuljetusta elimistössä.

Hampunsiementen käyttö tasapainottaa hormonitasoja (magnesium!), auttaa ihoa säilymään kimmoisana (rasvahapot!), auttaa laihduttamisessa ja liikunnan jälkeisessä palautumisessa (aminohapot!), auttaa sydäntä ja verisuonistoa ja alentaa verenpainetta (rauta, fosfori), auttaa tasapainottamaan kolesteroli- ja verensokeritasoa ja ruoansulatusta (kuidut!).

33% hampunsiemenistä on kolesterolitonta öljyä, joka sisältää runsaasti omega 6, 9 ja 3 -rasvahappoja. Hampunsiemenet maistuvat miellyttävälle (joku on kuvaillut makua auringonkukansiemenen ja pinjansiemenen kaltaiseksi), joten ne ovat monikäyttöisiä. Kuorittuja hampunsiemeniä voi lisätä mm. salaatteihin, keittoihin, tai smoothieisiin. Öljyä voi käyttää niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Muut osat kasvista ovat hyödynnettävissä kuituina, bioenergiana jne.