Tuli vain mieleen kysyä, että mistä yleensä "nipistätte", jos/kun yritetään elää säästeliäästi?
Kesällä käyn ostamassa kasviksia suoraan puutarhoilta, esimerkiksi tällaiset käkkyrät kurkut eivät mene yleensä myyntiin kauppoihin, joten niitä saa edullisesti. Luonnosta saa myös ruoka-aineksia kun vaan hiukan näkee vaivaa. Samalla kuntokin kohoaa, eikä tarvitse kalliita kuntosalijäsenyyksiä.
Esimerkiksi talouspaperia ei minun kodistani löydy koskaan, olen oppinut olemaan ilman. Saatan ostaa käytettyä vaatetta ja kenkiä, ja kierrätän myös omat vaatteeni mahdollisuuksien mukaan. Niin ja vessapaperissa olen todennut erään merkin rullat riittoisimmiksi ja edullisimmiksi.
Ulkonakäyminen ja reissaaminen ovat isoja rahanreikiä minulle, mutta niistä en osaa nipistää, vaikka tänä keväänä tuon käsileikkaiksen jälkeen onkin ollut pakko olla matkustelematta. Kosmetiikka, kauneushoitola- ja hierontapalveluita käytän myös, mutta inhoa käydä kampaajalla, joten teen sen niin harvoin kuin mahdollista.
En tilaa lehtiä, vaan luen ne netistä ja maksan, jos on tarve. Kuulun alueen Aikapankin jäsenistöön. Aikapankki onkin hyvä keksintö.
Mitäs muuta....siinä ne taisivat sitten ollakin, minun säästövinkkini. Niin, freeganiksi(* voisin ihan hyvin ruveta, ellei minua kainostuttaisi dyykkailu. Eilenkin illalla kaupassa käydessäni katselin kassajonosta kun myyjä latoi kärryihin oletettavasti roskiin meneviä tavaroita. Hirveä määrä pienestä myymälästä, kunpa edes voisivat antaa niitä kodittomille ja rahattomille.
Onko muilla hyviä säästövinkkejä?
*) Freegani:
Tuotteiden koostumus ei ole freeganille tärkeintä, vaan niiden käyttämisen tai käyttämättä jättämisen ekologiset ja eettiset seurausvaikutukset. Freegani ei osta eläinperäisiä tuotteita, mutta voi hyödyntää sellaisia eläinperäisiä tuotteita, joiden kuluttaminen ei tue taloudellisesti eläinten riistoa ja joiden hyödyntäminen on ekologisesti järkevää. Freegani voi esimerkiksi syödä löytämiään eläinperäisiä ruokia, jotka menisivät muuten hukkaan, tai pukeutua löytämäänsä nahkatakkiin. Freegani ei ole siis välttämättä kasvissyöjä. (Lähde: Vegaaniliitto)
Kun oppisikin säästämään ruuassa! Mulla menee valtaosa tuloista nimenomaan itseni ja perheeni ravitsemiseen. Haahuilen kaupoissa ja löydän aina jotain uutta ja ihanaa mitä on ihan pakko ostaa ja kokeilla. Sitten on kalliita periaatteita ja mieltymyksiä, kuten että nautintoaineiden pitää olla reiluakauppaa (kahvi, suklaa), eläintuotteiden luomua (maitotuotteet, munat, liha) ja kasviksetkin tulee usein valittua luomu/reilu-puolelta (paitsi tomaatit: miten ne voivat olla luomuna niin kalliita!).
VastaaPoistaInhoan vaatteiden sovittamista enkä löydä kovin helposti mitään mikä näyttäisi päälläni edes siedettävältä, ja olen liian laiska kaunistamaan itseäni (tukka ja naama kroonisesti retuperällä). Niissä siis säästyy rahaa ihan itsellään.
Joskus tykkään kulkea kaupoissa ja ihastella tavaroita (jos löytyy joku kiva kauppa), mutta aika harvoin silti haluan saada niitä itselleni. Kun on kotona vähän tilaa niin ei voi paljon ostella.
Muuten minulla ei taida olla kyllä mitään hyviä säästövinkkejä. Kannattaa vaan tienata vähän rahaa niin sitten ei ole mitä kuluttaa :)
Kyllä minullakin ruoka on iso rahanreikä, mutta oikeasti, jos järkevästi ostaa ja laittaa itse niin siinä saa kyllä pljon säästettyä.
VastaaPoistaAjattelin nyt kesällä kerrankin syödä sesongin mukaisesti kasviksia. Jotenkin liharuokia en niin kamalasti himoitse, mutta nyt kun olen oppinut keittämään porsaanlapaa (ks. pulled porkin resepti täältä blogista) ja huomannut sen herkullisuuden, tekee mieli opetella tekemään kaikenlaista noista halvemmista ruhonosista. Jahka saan itseni aamulla ajoissa jalkeille, hankin hallista kieltä ja keittelen sitä.
Niinkuin brittiystäväni aina ihmettelevät, kotimainen villikala on täällä tuhansien järvien maassa harvinaisuus kalatiskillä. Olen nyt kytsistellyt tuoreita silakoita jotta voisin tehdä silakkapihvejä. Pakasteena silakkafileitä kyllä löytää, mutta se ei ole sama :(
Olen ollut aina "huoleton Hulda" ruokaostosten kustannusten suhteen, mutta jokin vuosi sitten keskusteltiin eräällä toisella palstalla kananmunien hinnoista Englannissa, ja niin minäkin vilkaisin Lontoossa kaupassa käydessäni hyllyn reunaan ja totesin, että olin aina ostanut munia, joiden hinta oli ihan tähtitieteellinen. Se, miksi se oli sitä, jäi ikuiseksi arvoitukseksi.
Huomenna aion mennä taas tuolle eräälle puutarhalle ostamaan käyriä kurkkuja ja merkillisen näköisiä tomaatteja, joita siellä myydään edullisesti.