Tänä aamuna söin kaksi ruisleipää runsain täyttein ja nyt nipistelee mahaa. Mietin, että olivatko ne munkitkaan loppujen lopuksi nyt niin hyviä. Tai nuo leivät. Miksi leipää pitää ostaa vaikka tietää, ettei se vatsalle sovi? (Ööh, no siksi kun en viitsinyt laiskuuttani leipoa karppisämpylöitä eilen).
 |
| Kannattiko ostaa? Oliko edes hyvää? Enkö minä mukamas tiedä, miltä nuo maistuvat? |
Noitten leipien jälkeen oli aika ällö olo, ja tulin siihen tulokseen, että minulla on liikaa aikaa. Eikä ole enää koirulia ulkoiluttamassa vähintään kolme kertaa päivässä tai mahan ollessa sekaisin + kymmenen kertaa yössä.
Olen välillä käynytkin kuntosalilla, joskus säännöllisesti pelaamassa lentopalloa jne. Entinen suomenmestaruustason pesäpalloilija.... Mutta miten nyt on tällainen laiskuus iskenyt?
Sitten päätin sen: menin ja liityin erään kuntosalin asiakkaaksi. Kyseisellä salilla on muitakin samaan hintaan kuuluvia palveluita, kuten infrapunasaunat. Mikä parasta, siellä on myös joogaa/tai chitä. Ja kun maksan kuukausimaksun, siellä on ihan pakko käydäkin.
Maanantaina on siis tapaaminen personal trainerin kanssa ja siitä se sitten alkaa. Uusi elämä ja kermamunkit saavat jäädä unohduksiin. Eiväthän ne oikeasti ole edes hyviä. Ainakaan verrattuna itse tehtyyn raparperipiirakkaan.
PS: Pienen ryhtiliikkeen toi myös tämä blogikirjoitus, jonka luin eilen.
Wow, mahtavaa tsemppaamista! Kovasti odottelen sitten postauksia näistä aiheista!
VastaaPoistaOikeastaan toinen sykäyksen antaja oli tuo viimeviikkoinen esitelmä klubilla. Hermostoa (lue: kroppaansa) pitää stimuloida, että se pysyisi kunnossa.
VastaaPoistaTämä ruisleipä, minä en sitä voi syödä "raakana" jos käytän sen leivänpaahtimessa tilanne muuttuu täysin ja voin syödä sitä, jopa liki päivittäin (ilman ääniä, ts. suolet juttelevat ilman mitään varsinaisia ilmavaivoja)
VastaaPoistaKatselin tuota blogikirjoitusta, siinä mainittiin fruktoosi (mitä niin kauheasti ennen diabeetikoilla käytettiin) jonkin aikaahan sitä on sanottu ettei se olisikaan niin kauhean hyvää kenellekään. Toinen mitä minä olen noista sokereista miettinyt, on tummat fariniinisokerin tyyppiset sokerit. Näitähän jenkeissä käytetään aika paljon ja niiden on todettu koukuttavan suuresti (tai siis se melassi niissä) nämä tummat ns. prosessoimattomat sokerithan ainakin ennen olivat vähän... niin kutsuttua loppupään tuotetta sokeritehtaalla. En tiedän, oletko sinä näitä sokerin haittoja tutkinut? Ja nyt en millään tavalla ole makeutusaineiden puolesta puhuja (kyllä meillä steviaa on kaapissa) nämä keinomakeutusaineet saavat karvani pystyyn, jos on pakko valita lightlimsa tai sokerimallinen valitsen sen sokerin aina (tosin juon niin harvoin koko tuotetta :D, keinoaineet ovat kaikista kamalinta myrkkyä, saan aivan kamalia niveloireita niistä.
Ja vielä tuli mieleen eräs tuttavani jolla on reuma, hän sanoo reuman yltyessä oikein pahaksi (jolloin lääkkeet eivät enään auta) hän paastoaa, sanoo 3 viikon jälkeen, jolloin elimistö on täysin säästöliekillä reuman alkavan taas rauhoittua, kuulemma sen takia ettei elimistö enään jaksa ylläpitää tulehdusta. En tiedä asiaa, joku viisampi ehkä osaisi sanoa paremmin?
-nina-
Niinhän sitä sanotaan, että tuore ruisleipä aiheuttaa helpommin vatsanväänteitä. Minulle taas sopii alhainen hiilihydraattimäärä ilman vehnää jne.
VastaaPoistaPuhdas fruktoosi on todellakin todettu aika haitalliseksi aineeksi. Se voi aiheuttaa sydän- ja vesisuonitauteja (esim. nostaa verenpainetta), rasvoittaa maksaa (hedelmäsokeri metabolisoituu vain maksassa ja rasittaa sitä) ja jopa edesauttaa kakkostyypin diabeteksen puhkeamista. Muistaakseni fruktoosi myös alentaa hyvän kolesterolin tasoa.
Siis se edesauttaa metabolisen syndrooman syntyä, näin lyhyesti todeten. Insuliiniresistenssi on toinen asia. Suoliston bakteerikanta voi muuttua epäsuotuisaksi/patogeeniseksi ja fruktoosi vielä reagoi joidenkin proteiinien ja rasvojen kanssa tuottaen oksidatiivista stressiä aiheuttavia aineita ja ylläpitäen/aiheuttaen tulehdustilaa.
hedelmäsokeri ei myöskään tuota kylläisyyden tunnetta (vaikuttaa leptiiniin), josta voi seurata/seuraa lihomista ja esim. syöpäsolut käyttävät fruktoosia mielellään ravintonaan. Onpa myös epäilty fruktoosin aiheuttavan muistin huononemista.
Olen tosin sitä mieltä, että kaikki ravintoköyhät hiilihydraatit aiheuttavat myös ainakin jossakin määrissä näitä samoja oireita.
Makeutusaineita käytän jossakin mittakaavassa, eniten steviaa ja sukraloosia. Nyt taitaa kaapissa olla pari pakettia tagatoosiakin, josta en ole innostunut muuten kuin siinä mielessä, että se käyttäytyy ruoanlaitossa kuten sokeri (mm. ruskistuu).
Mitä tulee sokeriin, en pidä aitoa, siis puhdistamatonta ruskeaa sokeria (tai sitä orgaanista melassia) niinkään pahana. Itse asiassa kun sokeri puhdistetaan valkoiseksi, siitä poistetaan paljon hyödyllisiä aineita. Ainakin UK:ssa saa luontaistuotekaupoista
tummaa luomumelassia, jossa on yhdessä ruokalusikallisessa 20% päivittäisestä kalsiumintarpeesta, 22,5% päivittäisestä magnesiumintarpeesta ja 40% päivittäisestä raudantarpeesta + muita kivennäisaineita ja jopa vitamiineja Mutta en minä ainakaan sen takia tuota(kaan) käyttäisi. Enkä ruskeaa sokeria, joka on "vain" sama tavaraa kuin puhdistettu sokeri, sillä erotuksella, että siihen on lisätty hiukan melassia takaisin.
Glukoosifruktoosisiirappi on sitten ihan toinen juttu ja todellakin nounou-listalla, vaikka sitä halpuutensa takia löytyykin milloin mistäkin suuhunpantavasta.
OK tämä selvensi asiaa paljonkin. Joskus katselin dokkarin makeutusaineista, siinä oli tutkittu makeutusaineiden vaikutusta kehoon ja lihomiseen. Siinä todettiin makeutusaineiden sekoittavan elimistöä, kun elimistö saa makeutusaineella makeutettua (tosi makea termi ;) ) ruokaa/juomaa/leivonnaisia yms. se menee lepotilaan ja jää odottamaan energiaa (ts. sokeria) ja tästä syntyy kierre: jossa nälkä kasvaa syödessä (kuten vanha kansa sanoo) Eli mitä enemmän syöt, sitä enemmän tekee mieli saada lisää ja elimistö kuitenkin lepää eli ei kuluta niin paljon kuin normaalisti. Se miten hyvin tutkittu asia oli, jäi hieman epäselväksi, mutta nosti kuitenkin kysymyksiä.
VastaaPoistaJa tämä ruskea sokeri, minulla on sitä aina kaapissa... tykkään aivan hirveästi laittaa piirakoiden (etenkin raperperin) päälle sitä hiukan. Tämän hetkinen suosikki niistä on (saksalaisen halppiksen) ruskea ruokosokeri (fairtrade)
-nina-
Kyllähän esim. aspartaami nostaa "varastohormoni" insuliinin tuotantoa miltei yhtälailla kuin sokeri, eli jos satut samalla syömään jotakin kaloripitoista, niin sepä tarttuu hanakasti kylkiin. Insuliinin hyppelemisestä tulee sitten nälkä, pitää syödä jotakin ja niin edelleen...
VastaaPoistaJossain oli tutkittu myös pureksimista, eli joillain saattaa jopa mauttoman purkan jauhaminenkin (suun liike) saada aikaan insuliinin erittymistä.
Mitä tulee lihomiseen, olen aikalailla satavarma, että makeutusaineet sekoittavat suoliston bakteerikannan ihan yhtä hyvin kuin antibiootitkin (tai pitäisi sanoa mikrobilääkkeet). Luin jostakin tutkimuksen, jossa vasta parin viikon raakojen kasvisten, etenkin sipulin syönti alkoi saada bakteerikantaa suotuisaksi. Suoliston bakteerien laadusta vs. lihomisesta alkaa olla nykyään yhä enemmän tutkittua tietoa.
Myös lasillinen punaviiniä päivässä buustaa suoliston hyviä bakteereja.
Ai raaka sipuli olisi bakteeriflooralle hyväksi - pitänee ryhtyä kuurille! Mun äiti muuten saa välillä sipulinhimotuskausia, popsii raakaa sipulia päivätolkulla. Ehkä hänen bakteeriflooransa osaa vaatia sipulia...
VastaaPoistaMulla on tällä hetkellä sokerilempparina palmusokeri. Se on niin namia, ihan kuin kuivattua toffeeta.
Mulla myös menee raakaa sipulia (vähän joka sorttia, mitä käteen sattuu kaupassa) tasaiseen tahtiin. Raa'at vihannekset ovat muutenkin hyvän bakteeriflooran ylläpitäjiä.
VastaaPoista